Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan, kauneutta on monenlaista ja katsontakulmaa muuttamalla voi löytää aina uutta.

Demokratia ei kaiketi voi olla yksin ”katsojan silmissä”? Silloinhan kyse olisi yksilön näkökulmasta ja kun meitä yksilöitä on satoja, tuhansia, miljoonia, niin sellainen yksilöiden näkökulmaan rakentuva demokratia olisi anarkiaa, vallattomuutta, kaaosta.

Demokratia on aina jonkin yhteisön sopimaa järjestystä, pelisääntöjä, vallan jakamista kaikkien mielipidettä kuullen, enemmistön voittaessa. Erilaiset vaalit ovat demokratian väline valita päättäjät tietylle ajanjaksolle.

Sekin on osa demokratiaa, että erilaisia vaalijärjestelmiä on niin meillä kuin muuallakin. Vaalijärjestelmillä on yhteytensä myös siihen, että poliittisten virtausten ja uusien puolueiden on vaikea päästä osaksi valtakunnallista päätöksentekoa. Kunnissa ja muissa yhteisöissä se on helpompaa.

Valintojen jälkeen on kyse siitä miten nuo valitut päättäjät osallistuvat päätöksentekoon, päätösten valmisteluun ja niiden toteutukseen – seurannasta ja vaikutusten arvioinnista puhumattakaan. On mahdollista, että valittu päättäjä tyytyy saamaansa asemaan ja luottaa muiden tekemiin linjauksiin. Ottaa siis kumileimasimen käteensä ja sillä kuittaa tuon tai tämän päätöksen.

Valittu päättäjä voi ottaa saamansa valtuutuksen vakavasti ja haluaa osallistua aktiivisesti päätettävien asioiden valmisteluun, varsinaiseen päätöksentekoon ja sen seuraamiseen, että päätökset myös asianmukaisesti toteutuvat. Vastuu päätösten sisällöstä ja vaikutuksesta on joka tapauksessa yhtäläinen kaikilla valituilla.

Kuntapäättäjällä ei saa olla mitään henkilökohtaista intressiä päätettävässä asiassa, ainoastaan ajatus, että päätöksillä parannetaan kuntalaisten toimintamahdollisuuksia ja kuntalaiset tulevat kohdelluksi tasavertaisina.

Yhteinen vastuun kantaminen edellyttää, että kaikki valitut päättäjät velvoitetaan osallistumaan asioiden valmisteluun niin, että tasantarkkaan tietävät mitä ja miksi päätetään. Näissä asioissa ei ole myöskään tyhmiä kysymyksiä, jos jokin asia kysytyttää.

Näin voidaan ymmärtää myös vaaleilla valittujen edustuksellinen demokratia. Sitä saa mitä tilaa, on yksi vaalien jälkeinen huudahdus, joka pelkistää sen, että valta on annettu tietyille puolueille aina seuraavalle vaalikaudelle. Se on se sakki, joka ratkaisee keskeiset asiat valtakunnan ja kuntien tasolla. Siksi vaaleilla on suuri merkitys.

Asioiden valmistelu tapahtuu monessa eri portaassa ja monessa vaiheessa. Demokratiaan kuuluu vaikuttaminen valmistelun eri vaiheissa, puhutaan päätöksenteon avoimuudesta ja osallistavasta demokratiasta.

Silloin halutaan kuulla kansalaisten mielipiteitä ajatelluista hankkeista tai päätöksistä. Se on kansalaisdemokratian taso, jonka merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa moninaisten sähköisten palvelujärjestelmien kautta.

Torilla tavataan, on vanha työväenliikkeen sanonta. Yhteiskunnan epäkohtien kärjistyessä se on myös tapa osoittaa suoraa demokratiaa ja vaikuttamista.

Vappu, työväen juhlana lippuineen, on meille monelle tapa muistuttaa ihmisten oikeuksista ja demokratian merkityksestä ihmiskunnan historiassa.