Huoli huomisesta oli yleisin puheenaihe vaalikentillä. Suuriin ja pieniin murheisiin, olivatpa ne henkilökohtaisia tai yhteiskunnallisia, löytyy nyt ratkaisut. Vaalien tulos takaa, että murheet voidaan voittaa. Nyt on mahdollisuus ratkaista asiat työn kautta – työ on parasta sosiaaliturvaa ja nyt se taataan kaikille. Voidaan tarjota jopa mahdollisuus kahteen työpaikkaan, jos yhdestä saatu palkka on liian pieni. Uudella politiikalla hoidetaan oman maan kansalaisille työtä, näin emme kaipaa maahamme yhtään ainutta maahanmuuttajaa, selviämme työvoiman tarpeesta aivan itse vain hiukan kiristämällä työehtoja.

Maailmanrauhaa koskevat ongelmat on myös ratkaistu, kun on päästy NATO:n jäseneksi. Varmuutta turvaa jo etukäteen korkeiksi nousseet puolustusmäärärahat. Oma osuus on suhteessa muihin NATO maihin korkeampi, niinpä ollaan heti mallijäsen. Viime lauantaina kuulin varmalta taholta, että Kauhavalle tulee NATOn lentokoulutuskeskus. Ei siis huolta, etteikö täältä löytyisi pommitettavaa, jos naapuri siihen äityy.

Nyt ihmisten arjen murheiden korjaamiseen ryhdytään uudella innolla ja tartutaan härkää sarvista. Samasta lähteestä kuin edellä, kuulin että nyt välittömästi uuden hallituksen aloittaessa ruuan hinta laskee, omakotiasujat saavat tuntuvan kuukausierän sähkökuluja varten. Saattaa olla, että bensan ja dieselin hinnat laskevat jo ennen uuden hallituksen aloittamista.

Vanhusten osalta on esillä monta mahdollisuutta ratkaista kiusallinen ongelma. Ensimmäisenä puretaan turhat hoitajamitoitukset. On paljon edullisempaa hoitaa vanhuksia pienemmällä työryhmällä – töissä on kivempi olla, kun on koko ajan puuhaa ja luonnollisesti työvuoroa voi jatkaa toisen perään, jos kerran oman talouden hoitaminen on itselle ja perheelle tärkeää. Samalla voi olla lapsilleen esimerkkinä siitä, että työnteko aina kannattaa.

Tehokkaalla toiminnalla ja mahdollisella kiireellä voi toki joku vanhus jäädä huomaamatta, jos hänen hälykellonsa ei viestiä onnistu lähettämään. Vanhusten elämän kiertokulku saattaa nopeutua, mutta toisaalta se on yhteiskunnallisesti pelkästään positiivinen asia. Eliniän ennuste on muutenkin karkaamassa käsistä ja se on yksi tärkeimmistä kohteista, jota pitää lyhentää. Samalla säästyy eläkerahoja uusille nuorille polville.

Työnteon erilaiset mallit helpottavat myös mielenterveyden ongelmien kärjistymistä. Yksinäisyys ja syrjäytyminen hoidetaan antamalla kaikille työtä. Työn pitää olla riittävän pitkäkestoista ja uuvuttavaa, jotta ihminen ei ehdi murehtimaan kaiken maailman murheita. Vältytään monilta lääkkeiltä, kun uuvuttavan työpäivän jälkeen uuvahdat petiin odottamaan innolla seuraavan aamun työrupeamaa. Monelle avautuu myös mahdollisuus opiskella työpäivän päätteeksi, kun lapset on saatu nukkumaan. Yössä on monta aktiivituntia, joita voi käyttää tehokkaammin kuin nukkumalla.

Omaishoitajien asemaa on helppo korjata, kun ihmisiä saadaan kortistoista työllistettyä. Siellä on runsaasti työtä vieroksuvia, jotka pienellä panostuksella saadaan omaishoitajien tueksi huolehtimaan läheisistä sillä aikaa, kun omaishoitajat ovat vapaalla. Omaishoitajat ovat vuosikymmeniä osoittaneet, että he selviävät nimellisellä korvauksella, joten palkkiojärjestämään ei yhteiskuntataloudellisesti ole tarpeen tehdä korjauksia. Toki indeksien jäädyttäminen on ajankohtaista, että palkkio ei pääse karkaamaan ohi muiden sosiaalietuuksien.

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat kasaantuvat yksille ja samoille – tuosta joukosta löytyvät myös ne nuoret, jotka hakeutuvat jengeihin ja joita koskee huumeongelmat. Asia on helppo ratkaista kiristämällä rangaistuksia ja antaa ankaria tuomioita päihdeongelmaisille. Heillä tarjotaan luonnollisesti myös hoitoa. Heidän yhdeksi hoitomuodoksi otetaan valtion metsiin kohdistettavat risusavotat. Viikon yhtäjaksoiset metsienhoidolliset savotat voidaan ulottaa myös yksityisiin metsiin, jolloin valtion kassaan sujahtaa melkoinen summa.  Suurin osa nuorista voi edelleen hyvin, joten tulevia eläkkeenmaksajia voidaan edelleen kouluttaa, jokaiselle koulutasolle otetaan nimellinen lukukausimaksu, joka motivoi paremmin osallistumaan koulutukseen ja valmistumaan mahdollisimman nopeasti.

Lapsiköyhyys ja perheiden taloudellinen kurimus ratkaistaan työllä – kaikki vanhemmat pääsevät töihin ja se vaikuttaa suoraan lasten mahdollisuuksiin harrastaa ja toteuttaa itseään. Kullekin lapselle opetetaan kouluissa, että jokainen on oman elämänsä herra ja kunkin pitää kantaa vastuunsa omasta elämästään. Kilpailu muiden kanssa on suotavaa – se opettaa selviämään yhteiskunnassa, opitaan ajatteluun, jossa viisaat ja voimakkaat selviävät.

Kouluissa tarvitaan opettajien rinnalle järjestyspoliiseja tai perustettavan kansalliskaartin nuoria jäseniä. Kaikki niskurointi kouluissa karsitaan tiukan kurin ja taloudellisten velvoitteiden avulla. Kouluissa otetaan käyttöön sakkojärjestelmä, jolloin huonosta koulumenestyksestä lankeaa perheille sakkomaksu. Häiriköinti kouluissa voi johtaa myös lapsen tai nuoren savottarangaistukseen. Kouluissa ryhmien kokoa voidaan myös kasvattaa helposti tuon uuden kurin ja järjestyksen ilmapiirissä. Yksi opettaja voi hallita helposti 40-50 oppilaan ryhmiä, kun ovilla seisovat kansalliskaartin nuoret urhot.

Suurin saavutus on NATO:n jäsenyys, se pelastaa meidät – saamme turvaksemme erilaisia NATO:n koulutuskeskuksia ja turvaksemme tulee myös ydinaseet, joita voidaan sijoittaa strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Suomi on turvassa.

Tämäkö on se reitti, jossa Suomi on ensin ja Suomi saadaan nousuun?

Harri Moisio
(vas)