”…ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn.” Näin päättyi Honkajoen iltarukous sodan jo kääntyessä loppupuolelle, Linnan Tuntemattomassa sotilaassa. Viime vuosina kiihkeästi päätään nostanut militaristinen ajattelu on muokannut kansakuntaa uudelleen mahtipontiseen uhoiluun, jossa päät lopultakin taas kolisevat Karjalan ja ties missä männyissä.

Vasemmistoliitto vaihtoi juuri puheenjohtajaa ja siinä yhteydessä I-P:n päätoimitus (21.10) ryhtyi kampanjoimaan Vasemmistoliiton linjauksia vastaan syyttämällä puoluetta ideologisesta puhdasoppisuudesta, kun se ainoana puolueena puolustaa rauhaa myös Nato Suomessa.

Natoon liittymisen yhteydessä vannotettiin, että Suomeen ei tule tukikohtia, ei jenkkien maastoautoja kylien raiteille, ei asevarastoja, eikä varsinkaan ydinaseita. Nyt I-P:n päätoimitus antaisi luvan vaikka mille varustelulle: ”Osallistumme ydinaseharjoituksiin, sallimme ydinaseiden kuljettamisen Suomen kautta ja jopa niiden sijoittamisen maaperällemme, mikäli arvioimme toimenpiteiden korottavan kynnystä hyökätä kimppuumme.” Järisyttävää puhetta.

Suurin globaalin sodan uhka tulee siitä, että kansakunnat kilpavarustelevat keskenään aserintamalla. Uhka syntyy siitä, että naapurin uhka on meidän uhkaamme suurempi. Kaikkien sotien takana on raha. Varustelu maksaa, veronmaksajat ostavat meilläkin aseet, tykit, pommit ja kaikki muut tuholaitteet. Varustaa ihmisjoukon nuoria miehiä ja naisia valmiuteen ryhtyä tappamaan ja tulla tapetuksi. Siinä rinnalla myös me muut, veronmaksajat, kansalaiset, siviilit, lapset, vanhukset jäämme odottamaan tällaisen globaalin vouhottamisen lopputulosta. Pommi omaan lähiöön ja henki pois.

Kaikki menneet sodat, jotka ovat vielä muistissa tai historian kirjoista luettavissa, ovat olleet monella tapaa ihmiskunnan tavallisia kulkijoita tuhoavia. Sama kulunkaari on myös nykyisissä sodissa, tuhansia siviilejä on kuollut niin Gazassa kuin Ukrainassakin. Kaikkialla missä ohjukset ja droonit lentelevät minne tahansa, kukaan ei ole turvassa.

Aseiden tuotanto ei millään tavalla voi olla kansakunnan taloutta rikastuttava ja kannustava teollisuusala. Varustelu on maailman sotahistoriassa synnyttänyt ja laajentanut monia nyt jo globaaleja yritysryppäitä, joiden historia on totisesti verinen. Sotavarustelussa on tehty ja kokeiltu paljon sellaisia osaamisen alueita, joita normaalissa rauhantilassa ei voida tehdä. Nykymaailmassa ei pitäisi olla sellaista tarvetta. Pikemminkin meidän yhteinen tavoite pitää olla siinä miten me parhaiten helpotamme maailman tilaa torjumalla ilmastokriisiä ja luontokatoa. Ihmisten tuhoaminen sodan välineillä ei sitä kyllä ole!  

Vasemmistoliiton linja ei varmastikaan muutu puheenjohtajan vaihtuessa. Vasemmistoliitto on ennen kaikkea meidän kaikkien puolue, jotka olemme sitoutuneet puolueen linjaan ja arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus olla ja elää arvojensa mukaisesti, ketään syrjimättä ja kaikkia kuunnellen, ovat sellaisia arvoja, joiden varassa on helppo toimia rehellisesti juuri niin kuin ajattelee. Myös kansakunnan isot asiat, rauha ja turvallisuus kuuluvat näihin arvoihin.

Kysymys Natosta on monella tapaa jakanut suomalaisia, myös vasemmistolaisia. Menneeseen on nyt turha kajota. Suomi on Natomaa, mutta ei meidän tarvitse, eikä saa alistua ajattelemaan Natoa vain asevarustelun kautta. Natoon liittymistä perusteltiin myös sillä, että se on myös rauhanjärjestö – toki sen luonteesta on varmaan monta tulkintaa. Meidän suomalaisten on kuitenkin hyvä muistaa historiastamme se, että puolueettomana maana meillä ja meidän edustajillamme oli monia merkittäviä tehtäviä rauhanoperaatioissa – nyt keräämme maailmalla gloriaa parhaiten sotaan varustautuneena maana.    

Harri Moisio (vas)
Puoluehallitus