(Päätoimittaja Mantilan ja Moision keskustelu marxilaisuudesta)

Vasemmistoliitto ei tarvitse Marxia vaan nopeasti selviytymisstrategian
Pääkirjoitukset 22.5.2004 Markku Mantila
Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, puolueensa varapuheenjohtajaksi ehdolla oleva vaasalainen Harri Moisio kaipaa marxilaisten arvojen paluuta (Pohjalainen 20.5.2004). Moision mukaan "Neuvostoliitto mokasi sosialismin", ja Suvi-Anne Siimes tarvitsee vierelleen "aatteellisesti vahvoja miehiä jäsentämään sitä, mitä puolue haluaa".
Moisio ui puolueessaan vastavirtaan. Karl Marx ja sosialismi eivät ole huudossa missään, Neuvostoliitostakin ovat enää painajaiset jäljellä.
Marxilaisuuteen eivät itse asiassa usko enää edes kaikkein vasemmalla olevat puolueen vasemmistolaiset, mikä on näkynyt käytännön politiikassa. Vasemmistoliitto kelpasi hyvin Paavo Lipposen hallitukseen, jossa kokoomus oli edustettuna. Kovin suuria aatteellisia ristiriitoja ei esiintynyt. Valtiovarainministeriössä Sauli Niinistö ja Siimes pelasivat hyvin yhteen. Mahdollisuuksia aatteellisen kähinöintiin olisi ollut useita.
Ei voi välttyä ajatukselta, että Moisio lähestyy vasemmistolaisuutta vanhasta, jo manan majoille menneestä näkökulmasta. Ei vasemmistoliitto kaipaa "aatteellisesti vahvoja miehiä ja Karl Marxin teorioita" vaan selviytymisstrategian. Sosialismi on kuollut. Markkinatalous on, puutteineenkin, osoittautunut järjestelmänä kestävämmäksi.
Suvi-Anne Siimes tunnusti hiljaisesti tosiasiat. Hänen puheissaan sanaa "sosialismi" ei kuule. Luultavasti vasemmiston alamäen aikana juuri Siimeksen karisma, äly ja pragmaattisuus ovat onnistuneet pitämään vasemmistoliiton ylipäätään elossa.
Moision on vaikea "marxilaisena" sosialistina nousta puolueensa johtotehtäviin viikonlopun puoluekokouksessa, koska marxilainen puolue ei kerta kaikkiaan kiinnosta äänestäjiä. Olivatpa aatteen miehet ja naiset mitä mieltä tahansa, hallituksen ei mennä ilman tuntuvasti nykyistä suurempaa kannatusta, eikä sellaista ole luvassa Marxin nimeen vannomalla.
Vasemmistoliitolta on hävinnyt tarkoitus. Vihreä liitto on tunkenut puolueen alueelle. Yhteisvastuullisuutta ei Suomessa enää lähestytä omistamisen keskittymisen ja tulonjaon kautta. Ympäristöstä huolehtiminen on luontevin ja varsin kuunneltu argumentti, kun joku haluaa vastustaa markkinatalouden kotkotuksia. Pääomien keskittymisestä varoittavia ei enää kukaan jaksa kuunnella.
Tämän tosiasian tunnustaminen voisi olla vasemmistoliitolle uusi alku. Pitäisi vain unohtaa ne marxilaisen sosialismin hömpötykset. Marx, Lenin ja Neuvostoliitto kuuluvat historian roskatynnyriin.
Eikä niitä pidä lähteä kaivamaan sieltä.

Moisio vastaa:
Jalokalat uivat vastavirtaan...

... joskus ne kuolevat matkallaan kohti päämäärää, mutta joskus se päämäärä on niin suuri ja tärkeä ja oikea, että siltä matkalta selviää hengissä.
Marxilaisuus on ennen kaikkea filosofiaa, tapa ajatella ja luova työväline ymmärtää yhteiskunnallista kehitystä. Politiikaksi se vaihtuu, kun tulee tarve muuttaa maailmaa ja ohjata yhteiskunnallista kehitystä. Marxilainen filosofia - ajattelutapa - on sitä edeltäneiden maailmaa selittävän filosofisen ajattelun summa, sitä ei olisi ilman antiikin ja muita vanhoja filosofeja.
Yhteiskunnallisessa tutkimuksessa tiedettä tehdään edelleen mm. tällä samalla metodilla. Taloustieteilijät ovat Pääomansa lukeneet, kapitalismin rakenteiden muuttuminen, taloudellinen kehitys on juuri sitä, mitä jo Marx Pääomassa kuvasi.
Vasemmistoliiton puoluekokouksessa kysymys marxilaisuudesta ja puolueen aatteellisesta suunnasta ei ollut asialistalla. Periaateohjelma valmistellaan vasta seuraavaan kokoukseen (2007), silloin valinnoissakin saattaa olla yhteys näihin kysymyksiin.
"Yhteisvastuullisuutta ei Suomessa lähestytä omistamisen keskittymisen ja tulonjaon kautta. Ympäristöstä huolehtiminen on luontevin... argumentti, kun joku haluaa vastustaa markkinatalouden kotkotuksia. Pääomien keskittymisestä varoittavia ei enää kukaan jaksa kuunnella", toteaa Mantila 22.5. pääkirjoituksessa.
"Yhteisvastuullisuus" kuulostaa hyväntekeväisyydeltä. Suomessa jako rikkaisiin ja köyhiin kärjistyy, Portugalissa Lissabonin ympärillä on jo slummialueita, siellä ollaan jo pidemmällä tässä kahtiajaossa. Rahalla ei ole kotimaata, rahalla ei ole moraalia eikä sen tuottamisella mitään eettisiä tai inhimillisiä rajoituksia, jolla se omatoimisesti huolehtisi huonompiosaisista.
Rahavirtojen vapautuminen 80-luvulla johti kasinotalouteen - aikaan, jolloin pankit leikkivät ihmisten rahoilla - ja kaatuivat ja kaatoivat ison osan tähän leikkiin ryhtyneitä. Me veronmaksajat maksoimme tämän leikin pankeille, mutta tuhannet lamavelalliset perheineen kärsivät tästä vieläkin ja ovat edelleen loukussa. Miten "yhteisvastuullisuus" tässä toimii?
Nyt pääomia, tuotantoa viedään täältä pois! Tuotannon siirtyminen muualle vie pohjaa palkkatyöltä ja toimeentulolta. Kun työttömyys ja toimeentulo-ongelmat lisääntyvät jo olemassa olevien sosiaalisten ongelmien päälle, miten tämä yhteiskunta siihen vastaa. Keräämällä(kö) "yhteisvastuukolehdin" rikkailta ja jakamalla leipää köyhille?
Me elämme kansainvälistä markkinatalouskapitalismia, jossa kaikki rajat ovat auki ja tuotantoa siirretään aina sinne, missä se edullisimmin onnistuu ja mieluusti sinne, missä työväki ei ole järjestäytynyt. Kapitalismin historia on verinen, ja ihmisten alistaminen kuuluu siihen. Sitähän se on tänäänkin.
Järjestäytyneen työväestön ja ay-liikkeen toimin on luotu yhteiskuntarauha ja hyvinvointivaltion perusta, ne eivät ole tulleet rahavallan almuina, vaan vastavoiman kautta. Suomen poliittinen ja ammatillinen työväenliike on hyvinvointivaltiomme kätilö. Sitä ollaan nyt romuttamassa ja vain siksi, että työväenliike on jäänyt näpertelemään ja paikkailemaan syntyneitä ongelmia. Tavoitteet puuttuvat ja näkemys tulevaisuudesta. Ihmisille pitää luoda uskoa ja toivoa paremmasta - oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta.
Globaali kehitys on totta talouden osalta - ainut vastavoima voi olla kansainvälinen työväenliike, joka järjestäytyneenä on ainut voima, joka huolehtii kansalaisten oikeuksista, toimeentulosta ja tasa-arvoisesta elämästä.
Vapaasti liikkuva pääoma ajaa päänsä puuhun ja aiheuttaa omalla toiminnallaan uhkaa ihmiskunnalla, työttömyyttä, orjuuttamista, alistamista - eriarvoisuus on rikollisuuden ja terrorismin lähde, se on globaali ongelma, joka on vaaraksi koko ihmiskunnalle.
Näistä asioista Vasemmistoliitto puhuu, ehkä tässäkin osaamme selittää maailmaa, kun kyse pitää olla sen muuttamisesta. Vihreät tekivät valintansa ja ojensivat vaihteeksi kätensä vaasalaiseen malliin oikealle.
Punavihreä vasemmisto on oikeasti huolissaan maailman tilasta ja osaa analysoida sitä hyvin. Kun marxilaisuuden hylkäämisen myötä on heitetty lapsi pesuvesineen ja vielä vanna perään, niin ongelmaksi on tullut se, mitä tuolla tiedolla tehdään, mihin se johtaa. Siihen sitä marxilaista filosofista metodia tarvitaan - ja tässä ajattelussa en ole yksin.
Harri Moisio