Vaasan vetovoimasta ja pitovoimasta on kirjoitettu (21.8. ja 25.8. I-P) – asiaa on tutkittu ja selvitelty nyt useampaan otteeseen. Kaikissa pohdinnoissa katse kääntyy kieleen.

Ruotsinkielisiä muuttaa muutama kymmenen vuosittain työn perässä Ruotsiin tai Norjaan. Suomenkieliset hakeutuvat pääosin pääkaupunkiseudulle jo sadoittain. Vaasan ruotsinkielisistä naapurikunnista tulevat ainoat muuttovoittoa tuovat muuttajat. Vaasalla on ruotsinkielinen maine ja osittain sen vuoksi suomenkieliset karsastavat muuttoa Vaasaan.

Teimme 15.8. valtuustossa aloitteen: ”Vaasan on suunniteltava strategia ja ryhdyttävä toimenpiteisiin kielikynnyksen madaltamiseksi”. Kyse on siis molemmista kieliryhmistä. Kielitaitovaatimukset koetaan kohtuuttomiksi niin kaupungin omissa toimissa kuin vaasalaisten työnantajien tehtävissä.

Moni ammattitaitoinen osaaja hakeutuu pois Vaasasta tai jättää tulematta.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja siksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aloitetut toimet kielirajat ylittävistä käytännöistä ja avauksista voivat olla hyödyksi myös muille ryhmille. Luovasti voi ajatella, että saatuja hyviä kokemuksia voi hyödyntää myös aikuisväestön keskuudessa.

Vaasa haluaa profiloitua kaksikielisenä ja kansainvälisenä kaupunkina, mutta toteutuakseen tämä edellyttää täsmätoimia, joustavuutta ja rohkeita avauksia. Tarvitaan strategia ja projekteja, jotka madaltavat kielikynnystä, strategian pitää ulottua koskemaan kaikkia kaupunkilaisia: lapsia, nuoria, aikuisia, työnantajia ja harrastus- ja kulttuuritoiminnan järjestäjiä.

Kaupungin markkinoinnissa on syytä painottaa rohkeaa asennetta ja mahdollisuutta kielen oppimiseen työn ohella. Kaikissa tehtävissä kielitaidon ei tarvitse olla täydellinen ja Vaasastakin löytyy työpaikkoja, joissa voi pärjätä yhdellä kielellä. Kaupungissa toimivat työnantajat tulisi saada mukaan pohtimaan millainen kielitaito eri tehtävissä on työn sujuvuuden kannalta välttämätön ja etsimään uusia joustavampia tapoja ratkaista kieleen liittyvät puutteet.

Olemme törmänneet tilanteisiin, joissa kysytään haittaako, jos lääkäri tai hoitaja ei osaa suomea. Apu on otettu vastaan, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. Toisaalta on näköjään käynyt niin, että tätä ei ole kysytty ja apu on jäänyt saamatta, kun lääkäri osasi vain ruotsia ja piti odottaa suomenkielistä lääkäriä. Pohjanmaan hyvinvointialueella tulee varmaan paljon kieleen liittyviä tilanteita, joihin pitää myös varautua.

Olimme pari vuotta ruotsinkielisen jalkapallojoukkueen valmennustehtävissä. Kielikylpy oli molempiin suuntiin – osa pojista puhui ja ymmärsi suomea huonosti, joten oli pakko puhua myös ruotsia. Seurauksena pojat rohkaistuivat puhumaan suomea ja me emme välttämättä huomanneet puhuvamme ruotsia. Sen nyt mitä osasi.

Kieli ei ole ainut ongelma. Jotain on pielessä, kun Tampereella asuva tuttu kysyy yösijaa – aikoivat 9-vuotiaan lapsensa kanssa tulla Wasalandiaan ja muistelemaan samalla omia seikkailujaan Vaasassa. Jättivät tulematta, kun siitä oli tullut Graffitilandia eivätkä muuta tekemistä Vaasasta löytäneet. Ei ollut edes lasten liikennepuistoa. Toinen tamperelainen muisteli, että ennen Vaasasta pääsi laivalla Ruotsiin.

On todellakin syytä pikaisesti ryhtyä toimiin ja avata lukkiutuneita asenteita ja tehdä Vaasasta uudelleen vetovoimainen ja kaikkia kiinnostava kaupunki. Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki.

Harri ja Päivi Moisio (vas.)

Vaasa