... ja sain kehotuksen katsoa peilistä kun ihmettelin valtuustossa demareiden liittoutumista isojen kanssa. Syy on siis minun? Vehkaoja (Pohjalainen 19.12.) ja Kumpula-Natri (Pohjalainen 28.12.) ovat puhkuneet kolmen suuren vaaliliiton demarikritiikistä. Suurimman huomion on saanut lohkaisuni, että SDP kalastelee kaksilla vesillä ja kaksilla vehkeillä.

Vehkaojalla on tapa puhua mutkat suoriksi. Niinpä hän toteaa, että SDP lähti ehdottamaan ns. kolmen suuren koalitiota. Surutta hän toisaalla toteaa: "Meillä ei ollut aikomusta liittoutua ryhmä 12 kanssa... Emme siis ole olleet kalassa kaksilla vesillä."

Kumpula-Natri osoittaa olevansa ihan pihalla vaasalaisesta pelin politiikasta kun hän kohdentaa kritiikkiään. "Hän (Moisio) kuitenkin oli itse jo koonnut kovin nopeasti ryhmän 12 - siis vanhan yhteistyöryhmämme - ilman demareita..." Aivan kuin tämä olisi ajanut demarit suurten syliin.

Samana päivänä (10.12.) kun Pohjalainen pyysi kommentteja syntyneestä liitosta, olin kirjoittanut asiasta jutun. Tuolloin syntynyt ryhmä 39 oli vielä tekovaiheessa. Se jäi haastattelun vuoksi lähettämättä ja julkaisin sen vain omassa blogissani.

Siinä arvioin, että demarit selviävät omillaan lautakunnista, kaupunginhallitus ja puheenjohtajuudet ovat ongelma. Muiden suurten apua he tarvitsevat saadakseen ns. kolmannen jakopaikan - se koskee puheenjohtajuuksia ja tärkeitä kolmejäsenisiä toimielimiä. Tällä logiikalla demarit saavat maksimipaikat ja suhteellisen laskutavan mukaan ryhmä 12 on aina menettäjä. Jaettavat lisäpaikat menevät pääosin kokoomukselle ja demareille - RKP ottaa aina päältä sen minkä haluaa. Siinä se peruste kaksilla vesillä kalastelulle. Tässä on kyse vain vaalimatematiikasta ja valtarakenteiden synnyttämisestä.

Avataan nyt sitten koko peli.

Pian vaalien jälkeen (7.11) Osalan johdolla kokoontuivat kaikki pienet valtuustoryhmät Vasemmistoliitosta Perussuomalaisiin. Ryhmä 16 siemenet oli kylvetty. Minulle annettiin tehtäväksi olla yhteydessä ensisijaisesti demareihin ja tarjota mahdollisuutta muodostaa ryhmä 27. Isänpäivänä 8.11 soitin demareiden kunnallisjärjestön silloiselle puheenjohtajalle Antti Koskelle ja kerroin tarjouksen.

Demareista olisi tullut valtapuolue ryhmä 27 suurimpana. Tälle koalitiolle olisi tullut jaossa aina ensimmäinen paikka ja erinäisiä puheenjohtajuuksia, valtuustoa myöden. Puolentoista tunnin keskustelu tuotti toteamuksen - mielenkiintoinen ajatus - ja se siitä. Kun demareista ei mitään kuulunut, eikä muille ollut mitään kerrottavaa, palasivat KD ja keskusta omiensa suojiin, syntyi perinteinen ryhmä 28.

Jäljelle jäänyt porukka muodosti sitten ryhmän 12. Osala tiedotti, että ovea pidetään demareille auki. Jäimme odottamaan demareiden yhteydenottoa. Valtuuston kokouksessa Raimo Rauhala tuli minun ja Vesa Isomöttösen pakeille ja kysäisi "pitäiskö pojat istua ja ryhtyä neuvonpitoon?" ja vastasi itse saman tien "vai meinaatteko kaapata kaikki demaripuheenjohtajuudet ryhmälle 12". Tähän löysä hymähdys, että totta kai. Näin tämä 15 sekunnin keskustelu on ilmeisesti "ostettuna" tarinana kulkenut demareiden keskuuteen. Rauhala ei ollut tällä kertaa demareiden neuvottelijaryhmässä, eikä yhteydenotto ollut edes vakavasti otettava.

Itse olin Pirjo Andrejeffiin yhteydessä ja kysyin mitä demarit aikovat, kun eivät ole olleet mitenkään kiinnostuneita ryhmä 23 muodostamisesta. Siinä vaiheessa kolmen suuren neuvottelut olivat loppusuoralla ja loppu onkin jo nykyhistoriaa.

Neljä vuotta sitten Vasemmistoliitto luovutti valtuuston varapuheenjohtajuuden demareille. Henkilökohtaisesti saatu melkoinen äänipotti velvoitti ajattelemaan, että nyt se kuuluisi Vasemmistoliitolle. Se on myös ainut uusi tehtävä josta Vasemmistoliitto on kiinnostuksensa ilmaissut.

Tämä oli tarinan tekninen osa, politiikan sisältö on toinen juttu ja se odottaa aikaansa.