TELEVISIOSTA TULI otsakkeen niminen sarja maailman ja Suomen jätehuollosta tai huollottomuudesta. Sarja oli erinomaisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, vaikka en varmaan ihan kaikkia osia nähnytkään. Kun ihmisten jätöksiä alettiin kuljettaa veden avulla, unohdettiin samalla luonnonmukaisen kompostoinnin salat.

Nyt kun erityisesti kaupunkiseudulla puhutaan kompostoivasta vessasta, sille saatetaan hymähtää ja asia laitetaan höyrypäiden piikkiin.

YHDESSÄ OSIOSSA esiteltiin kestikievaria jossain päin Suomea. Siellä saatettiin järjestää tilaisuuksia noin sadalle hengelle. He olivat luopuneet vesiklosetista ja järjestäneet jätehuoltonsa täysin kompostoivasti. Heidän jälkituotteensa oli puhdasta multaa, jota käytetään tietenkin tilan sadon parantamiseen. Asiakkaat sitten syövät entistä muhkeammiksi kasvaneet vihannekset, marjat ja hedelmät. Luonnon puhdas kiertokulku on valmis.

Perinteisessä puuceessä pyttyrivit on aseteltu sopivaan maastoon pihan perälle. On tullut joskus tutustuttua systeemiin, jossa tavara lasketaan reiästä suoraan maastoon. Joskus haju oli sietämätön ja siksi ulkovessasta kaiketi on mieleen syöpynyt ikävät muistot. Posliinipytty on kuin paratiisissa asioisi.

LOMALLA KUN olen niin Arvolan tilan mullan tuotannon tehostaminen ja tuotannon tekeminen entistä luontoystävällisemmäksi, oli heti mielessä. Edellinen tilanomistaja oli laittanut Arvolaan ulkovessan, eikä meille edelleenkään vesi tule muualta kuin taivaasta, kuivuvasta lammesta tai astioissa kaupungista tuotuna.

Vessan tyhjentäminen on pitänyt tehdä pari kertaa vuodessa. Vessan takana on sopiva kivien reunustama paikka jonne tyhjennys on ollut helppo tehdä.

Hajuhaittojen voittamiseksi ollaan käytetty erilaisia hajusieppoja, turvetta, haketta. Tuotos on jo tyhjennysvaiheessa ollut varsin pitkälle kompostoitunutta ja hajutonta. Hyvällä omallatunnolla on voinut tilan emännänkin antaa tyhjentää vessan, jos itsellä sattui olemaan tärkeämpää tekemistä.


PASKA JUTTU pani miettimään miten pakosti syntyvät nesteet kulkeutuvat luontoon. Ohjelmassa kerrottiin miten nesteet ohjataan erilliseen astiaan, josta ne sitten käytetään varsinaisen kompostin nesteyttämiseen.

Siitä tuumasta toimeen. Kompostoitunut maa-aines oli jo kuljetettu puskien alle ja kasvimaalle. Itse sain tyhjentää vessan ja aloittaa kompostoinnin alusta. Nyt oli aika jalostaa meidän kaksireikäisemme. Yksi vesisaaveista sai pieniä reikiä pohjaansa, saunasta otettiin pesuvati. Saavi sopi hienosti toisen reiän alle - valkoinen, melkein kuin posliinipytty. Pesuvati asetettiin saavin alle keräämään kertyvää nestettä. Hajusieppoa molempiin ja odottamaan koekäyttöä.


MIELIKUVITUS EI enää tuonut pienelukoita pyttyyn - miellyttävä kokemus muutenkin. Sitten vaan saaviostoksille ja sama juttu toiseenkin reikään. Nyt ostettiin tumma, niin ei näy roiskeet. Toistaiseksi täytyy olla tyytyväinen - homma näyttää toimivan ja on melkein sisäsiisti.

Haja-asutusalueen jätehuolto on asiana mukana myös tulevissa kuntaselvityksissä. Kunnallistekniikan ja vesi- ja viemäriverkon vetäminen on miljoonien operaatio, se on ajateltu laittaa asukkaiden itsensä maksettavaksi.

Kyllä luulisi, että luonnonmukainen kompostoiva vaihtoehto olisi sentään edullisempi ja hyödyllisempi. Asialle saatetaan nyt hymähdellä kuin tuulivoimalle aikanaan, mutta niinpä siitäkin on kehkeytymässä kelpo vaihtoehto energiatuotannolle.