Vaasan ympäryskuntien edustajat haluaisivat, että vielä yhdessä selvitettäisiin omin voimin ja yritettäisiin kuvata tulevaisuutta piirtäen kehityskaaria tuon tai tämän kyläseudun tulevaisuudesta. Tulevaisuutta kun on paha ennustaa, sitä kohti pitää vaan elää.

Tulevaisuuden reunaehdot ovat riittävästi tiedossa. Alueen myönteinen kehitys jää kanalennoksi, ellemme ymmärrä lyödä hynttyitä yhteen.

Vaasa tahollaan teki aloitteen, että nimetään valtion toimesta selvitysmies, jonka johdolla kuntarajat uusiksi piirrettäisiin. Kaikki eivät tästä avauksesta pitäneet. Eikö sitä nyt omin voimin pystyttäisi tekemään?

Varmaan pystyttäisiin, ellei tämä kysymys tulisi jarrumiesten suusta. Alueen kuntien selvitykset osaltaan edustavat taktikointia, halua pelata aikaa.

Vöyri haluaa selvittää Mustasaaren kanssa ensisijaisesti, toki näkee, että pitää selvitys tehdä myös Vaasan kanssa, koska Mustasaarikin sen joutuu tekemään.

Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön väki jakaantuu ainakin kahteen suuntaan. Osa katsoo kohti Vaasaa, osa Suupohjaan päin. Maalahti ja Korsnäs tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta itsenäisyyden nimissä pinnistelevät omiin suuntiinsa.

Välillä tuntuu, että näissä kiemuroissa kielipolitiikalla on aivan liian suuri rooli. Onhan täällä nyt ennenkin pärjätty, vaikka ei niin huipusti toisen kieltä osaisikaan. Aina on kalat saatu ostettua ja perunat myytyä.

Suupohjan yhteinen kunta olisi oiva ratkaisu rannikon ja sisämaan yhteistyölle. Seinäjoki-Kaskisten -rata, satamat ja muu alueen kehittyminen ei voi saada tulta alleen elleivät samassa junassa ole myös Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Teuva alueen rannikkokaupunkien kanssa.

Suupohja tahtoo jäädä kehityksen valkoiseksi alueeksi, ellei rannikon ja sisämaan yhteyttä synny ja elinvoimaa radan ympärille. Vaasan suunta ei tässä auta.

Isonkyrön väki on ollut vaitonainen tai ei ole lainkaan osallistunut keskusteluihin, joissa seutukunnan yhteisiä rajapintoja on sivuttu. Isonkyrön suunta Vaasaan tai Seinäjoelle voi jopa halkaista koko kunnan.

Yksi suuri yhdistävä seikka voisi olla yhtenäinen Kyrönmaa osana tulevaa Vaasaa. Kyrönmaan kunta oli jossain vaiheessa osan Isonkyrön, Vähänkyrön ja Laihian päättäjien haave. Keskinäistä sopua ei syntynyt, mutta voisiko se syntyä Vaasan sisällä.

Joka tapauksessa laajenevissa kuntarajoissa pitää miettiä erilaisia aluehallinnon malleja. Vähänkyrön aluelautakunta voisi olla vastaus koko Kyrönmaan alueelle.

Loppuun asti puhumaton kuntalohkaisu liittyy Kurikan Sarvijokeen. Uusien kuntarajojen perusteissa yksi tärkeimmistä on luonnollisen työssäkäyntialueen raja. Kaupunkikeskuksen näkökulmasta voisi harppi riittää. Sopivan kokoinen kaari mantereen puolelle voisi olla helpoin ratkaisu uuden Vaasan rajojen piirtelyyn. Toivottavasti sarvijokiset heräävät ja pääsevät kaaren oikealle puolelle.

Vielä kun Vaasan ja Seinäjoen välille saataisiin kehittyvä yhteys ja maakuntien rajat vanhan Vaasan läänin mukaisesti, niin hyvä tulisi.