Harri Moisio
Vasemmistoliiton
puoluevaltuuston puheenjohtaja
Vaasan vapputorilla 1.5.2012

 
Hyvät toverit ja ystävät, hyvät kuulijat
Bästa kamrater, vänner och åhörare
 
Pääomat eivät ole koskaan tunteneet isänmaataan. Kansainvälinen poliittinen ja ammatillinen työväenliike on ainut kansainvälisen pääoman vastavoima. Työväenliikkeen perustan pirstoutuminen ja hajanaisuus on vaarana johtaa tämän vastavoiman kuihtumiseen - rahanvalta ja pääomien keskittyminen määrittää yhteiskunnan kehityksen suunnan. Ilman työväenliikkeen yhtenäistä rintamaa hukka meidät perii. Vai sopisiko paremmin, Nalle meidät syö.
 
Työväenliikkeen järjestäytymisen historia lähtee tehdassaleihin koottujen työläisten taistelusta omien työehtojensa puolesta. Kysymys oli taloudellisesta toimeentulosta, palkoista - kyse oli inhimillisestä työajasta ja työolosuhteista. Ammatillisen työväenliikkeen solidaarisuus toisia työntekijöitä kohtaan kuuluu ammattiyhdistysliikkeen periaatteisiin. 
 
Työväen vapun historia perustuu Yhdysvalloissa 1.5.1886 järjestettyihin mielenosituksiin joissa oli kyse uusista työsopimuksista - vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä. Myöhemmissä kahinoissa kuoli useita siviilejä ja poliiseja. Loppuselvityksissä pidätettiin vielä seitsemän työläistä – heidät tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin.
 
Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työläisten kansainvälinen kokous päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1.5.1890. Siitä lähtien Vappu on ollut työväenliikkeen kansainvälinen mielenosoituspäivä.  Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi.
 
Alun pitäen Vappumarssien ja tapahtumien taustalla oli työväenluokan kurjat elinolot - pitkät työajat, huonot palkat, kehno sosiaaliturva. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen yhteisten ponnistelujen seurauksena monet epäkohdat on korjattu ja rakennettu suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ajatuksella, että kaikista pidetään huolta.  
 
Vappumarssi täällä Vaasassa kunnioittaa myös näitä perinteitä. Se on yksi tapa muistuttaa historiasta ja tapa muistuttaa niistä saavutuksista joista työväenliike on taistellut. Samalla on hyvä muistaa, että mikään saavutettu etu ei ole nykyään pyhä. Jokainen irtisanominen, lomautus, tuotannon siirto muihin maihin on muistutus yhteiskunnan haavoittuvuudesta. Muistutus siitä kuinka pieni nappula itse kukin tässä pelissä on yksin. Laulun teemaa mukaillen: yksin pimeässä on paha kulkea, vasta kun löytää vertaisensa on matka ehkä hiukan keveämpi kulkea. 
 
Joka vappu odotan ihmisten valistumista tai huolta omasta asemastaan. Odotan, että huoli omasta työpaikasta, oikeudenmukaisesta palkasta, mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämänsä ja hyvinvointinsa perusteisiin, toisi ihmiset yhteen ja ilmaisemaan tahtonsa – vaikka marssimalla läpi kaupungin muiden työtätekevien rinnalla.
 
Köyhyys, syrjäytyminen – ihmisten jakautuminen yhä räikeämmin rikkaisiin ja köyhiin, ei yksistään laita ketään liikkeelle. Kyllä ihmisten pitää tiedostaa oma asemansa ja roolinsa yhteiskunnan rattaissa ja täytyy olla tietoisuus epäkohdista joiden korjaamiseen tarttua.
 
Ongelma tahtoo olla siinä, että ihmiset tehtaissa koneiden ääressä, ihmiset palvelutehtävissä: kaupoissa, sosiaali- ja terveystoimessa, opettajat kouluissa, luovat kehittäjät ja opiskelijat tai suurta tuotantoa huoltavat pienyrittäjät ja aliurakoitsijat, maataloustuottajat eivät näe omaa rooliaan ja asemaansa kapitalistisen yhteiskunnan alistettuna ja hyväksikäytettynä osapuolena. Osana rahamaailman nappuloita on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa edes omaan toimeentuloonsa.
 
Yhteiskunnalliset rikkaudet jakautuvat edelleen epätasaisesti. Kun suurin osa kansalaisista haluaisi kehittää omaa kansallisvaltiota nimeltä Suomi, niin samanaikaisesti isänmaaton pääoma vie tuotantoaan ja rikkauksiaan sinne missä pääomat parhaiten sikiävät. Usein kansallisten rajojen ulkopuolelle.
 
Kyse on ihmisten toimeentulosta, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä ja kansallisvaltion tulevaisuudesta. Nytkin olemme osallistumassa eurooppalaisten pankkien pelastusoperaatioon. Rahan valta on niin voimakas, että se horjuttaa kansallisvaltioiden hallituksia. Tästä kaikesta kärsii jokaisen maan työläiset ja vähempiosaiset kansalaiset.
On helppo olla solidaarinen muiden maiden työtätekeville, solidaarisuus pankeille ja rahavallalle alkaa vähitellen loppua.
 
Hyvät toverit ja ystävät
Syksyllä tulevat kuntavaalit avaavat kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa asioihinsa – nyt uuden kunnan alueella jolloin Vaasa ja Vähäkyrö ovat yhtä.
Äänestämällä voi vaikuttaa – kyse on kuntalaisten demokraattisista oikeuksista vaikuttaa kaupungin kehitykseen ja kuntalaisten tulevaisuuteen.
Kaikilla on oltava oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. On tarjottava kuntalaisille vaikutuskanavia saada äänensä kuuluviin myös vaalien välillä. Erityisen tärkeää tämä tulee olemaan yhdistyvien Vaasan ja Vähänkyrön kuntalaisille. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin erityisesti kuntaliitosten jälkeen.

Lähikuntien yhteisistä eduista ja tulevaisuudesta huolehtiminen on myös Vaasan etu. Yhteistyötä on tehtävä työssäkäyntialueen kuntien kanssa ja näin luodaan edellytyksiä myös kuntaliitoksille. Seudulliset kulttuuri-, liikunta- ja urheilupaikkahankkeet, myös seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen, logistiikka-alue ja monet muut suunnitelmat puhuvat yhteisten kuntarajojen puolesta. Emme kaipaa hallintomalleja joissa demokratia karkaa kuntalaisten käsistä.
 
Vaasan kaupunki on valmis vastaanottamaan Vaasa-Vähäkyrö liitoksen jälkeen myös laajentuvat kuntarakenteet joustavasti vastaan. Samalla on luotava edellytykset myös toimivalle kaupunginosahallinnolle ja lähidemokratialle laajentuvissa kuntarakenteissa joissa myös kielelliset näkökulmat huomioidaan.
 
Bästa kamrater, vänner och åhörare
 
Att dra försorg om närkommunernas gemensamma intressen och framtid ligger också i Vasas intresse. Man måste samarbeta med kommunerna inom pendlingsområdet och på så vis skapas förutsättningar också för kommunsammanslagningar. Regionala kultur-. motions- och idrottsutrymmesprojekt, också utvecklingen av den regionala kollektivtrafiken, logistikområdet och många andra planer talar för gemensamma kommungränser. Vi vill inte ha förvaltningsmodeller där demokratin rymmer ur händerna på kommuninvånarna.
 
Vasa stad är beredd att också efter samgången med Lillkyro flexibelt ta emot expanderande kommunstrukturer. Samtidigt måste det skapas förutsättningar också för en fungerande stadsdelsförvaltning och närdemokrati i de vidgade kommunstrukturerna, där också språkliga synpunkter beaktas.
 
Hyvät toverit ja ystävät
Yhteiskunnan hyvinvoinnin mittari on kuinka se huolehtii kaikkein huono-osaisimmista kansalaisistaan. Vasemmiston tavoitteena on, että kaikkien oikeus palveluihin turvataan ilman syrjintää. Jokaisella kuntalaisella tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa kehittymiseen kohti tasa-arvoista ja reilua kuntaa. Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon on demokratian ydin.
 
Vasemmisto ajaa maksutonta perusterveydenhuoltoa, ihmisarvoisia sosiaalipalveluita, pienempiä asumiskuluja, työllisyyden parantamista ja palveluiden tuottamista kunnan omana työnä. Tasapainoinen elämä edellyttää riittävää toimeentuloa, turvallista elinympäristöä, oikeutta koulutukseen ja koko elämänkaaren mittaiseen hoitoon ja huolenpitoon.
 
Yhteiskunnassa vallitseva itsekkyys ja kovat arvot näkyvät nuorten pahoinvointina ja sosiaalisina ongelmina. Paras lääke tämän korjaamiseksi on välittäminen. Päätöksentekijöiden tulee olla kiinnostuneita nuorison tekemisistä ja toiveista.  Vanhempien kiinnostus lastensa tekemisistä on sitäkin tärkeämpää.
Tuen antaminen riittävän ajoissa ennalta ehkäisee perheen – lasten ja nuorten – ongelmien syntyä.
 
Historian kehitystä kuvataan spiraalilla ja sanotaan historian toistavan itseään joskin uudella tasolla. Tulevaisuus näyttäytyy väistämättä siltä, että pääomien ja kansalaisten välinen ristiriita tulee kärjistymään – hyvinvointivaltion rakenteet natisevat ja kansainvälistyneen rahan voitonhimo vain kasvaa. Yhteiskuntarauhan säilyttäminen edellyttää, että löydetään keinoja, joilla kukin kansallisvaltio kykenee huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista: työttömistä, syrjäytyneistä, maahanmuuttajista, yksinäisistä miehistä, yksinhuoltajista. Toimeentulotuen, työttömyysturvan parantamien ja köyhyyden vastainen toiminta ovat yhtenäisen vasemmiston saavutus maan hallituksessa.  
 
Hallitusohjelma on kuuden ideologisesti hyvin erilaisen puolueen kompromissi ja kaikki hallitusohjelmassa sovitut asiat ovat periaatteessa edelleen voimassa. Köyhyyttä ja eriarvoisuutta on torjuttava ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita on parannettava kaikissa olosuhteissa.
 
Hallituksen ohjelmassa luvataan vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa, samoin harmaan talouden alasajo ja työttömyyden vähentämisestä on hallituksen tavoitteena. Tavoitteisiin kuuluu myös se, että sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen katkaistaan. Lisäksi hallitus on luvannut kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa toimeentuloturvaa. Yhtenä vasemmiston saavutuksena on puolisovähennyksen poistaminen työmarkkinatuesta.
 
Pienet onnistumiset eivät silti riitä - tänä päivänä kysymys pitää olla tulevaisuuden yhteiskunnan visioista. Ihminen tarvitsee unelmia, haaveita, kuvia paremmasta huomisesta. Sellainen yhteiskunta, jossa ei enää olekaan eriarvoisuutta – yhteiskunta joka ei salli toisen ihmisen riistoa ja alistamista toisen kustannuksella.
 
Sellainen yhteiskunta, jossa tuotannolliset rikkaudet jaetaan kaikkien ihmisten parhaaksi huolehtien jokaisen hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Jossa jokainen tekee parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaisesti. Voisiko se olla unelma jota kohden olisi kevyt yhdessä kulkea!