Näin sanotaan eräässä lastenlaulussa ja niin kävi myös minulle aamun lehteä (Pohjalainen 25.2.2011) lukiessani. Kaikessa ennaltaehkäisevässä lasten ja nuorten pahoinvointia estävässä työssä painotetaan pieniä lapsiryhmiä, luokkakokoja, hoitoryhmiä. Kaiketi tämän pitäisi koskea myös päivähoitoa? 

Kapteeninkadun esikouluryhmä ajetaan alas – liian vähän eskarilaisia. Tämä on kaupungin ainut Montessori pedagogiikkaa toteuttava päiväkoti. Jos sieltä katoaa esikoulu, katoaa kaiketi ainakin yksi perusta koko toiminnalta. Monet Montessori pedagogiikan opit ovat osana päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa, silti on oma arvonsa sillä, että on näillä opeilla toimiva päiväkoti.
 
Tämä on yksi näkökulma. Toinen näkökulma on juuri tuo suuruuden tai pienuuden logiikka. Kumpi valitaan? Pienuuden logiikka laittaisi toimintaa suunnittelevat tahot kokoamaan pienempään päiväkotiin riittävää määrää eskarilaisia, suuruuden logiikalla ne keskitetään suureen päiväkotiin ja pienet ajetaan alas. Tämä ei koske yksin Kapteeninkadun päiväkotia tämä on vallalla oleva ajatus muuallakin.  
 
Kohti suuruutta ollaan menossa? Punahilkan massiivisen päiväkodin ja vuorohoidon järjestäminen rikkoo jo Villityksen päiväkodin vuosia toimineen järjestelmän – vanhemmat ovat aidosti huolissaan myös näistä ratkaisuista.
 
Vanhempien purkaukset saattavat viraston käytävillä johtaa vastapurkaukseen – ei kaikkien vanhempien toiveita voi kuulla. Kysyn miksi ei? Kuuleminen ja aito sellainen voi joskus tuoda jopa uusia ajatuksia ja keinoja ratkaista pulmallisia kysymyksiä. Aito vuorovaikutus on aina mahdollisuus, ei uhka!
 
Ja kummastusta riittää. Jääräpäisesti rakentajat ja lupien antajat tuijottavat kaavoihin ja niiden antamiin oikeuksiin ryhtyä toimiin. Kotirannalla päiväkodin kupeessa oli eu-määräysten mukaisesti kunnostettu leikkipuisto – toki tontilla johon sai rakentaa. Niinpä siihen rakennettiin hoitoyhteisö ja lupauksista huolimatta Kotirannalla edelleen odotellaan uutta leikkipuistoa.
 
Teeriniemellä on vastaava tilanne. Vuosia tyhjillään ollut tontti on tullut osaksi koulun ja päiväkodin lasten arkea. Nyt uhkaa tulla puunkaatajat ja talonrakentajat pilaamaan tuonkin luontokohdan.
 
Joskus joku asia voisi saada olla rauhassa ja antaa oikeus sille miten elämä ympäristöä on muokannut!
 
Harri Moisio (vas.)
Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen 
(25.1.2011 Pohjalaisen mielipidepalstalle lähetetty)