Vasemmistoliitto järjesti aluepoliittisen seminaarin Seinäjoella 5.2.2011. Tarkoituksella juuri Seinäjoella koska kaupunki on toteuttanut merkittävän kuntaliitoksen ja kiistattomasti on Etelä-Pohjanmaan alueellisen kehityksen keskus. 

Seminaari oli järjestetty avoimen vuoropuhelun ajatuksella, koska harva puolue on aidosti kiinnostunut aluepolitiikasta. Ajatukset suuntautuvat lähinnä pääkaupunkiseudun ja suurimpien keskusten kehittämiseen. Vapaan kilpailun olosuhteissa työpaikat ja koulutus ovat keskittymässä kasvukeskuksiin. Pahimmillaan kehitys autioittaa Suomen maaseudun. Luulisi, että näiden asioiden pohdiskelu kiinnostaisi näillä lakeuksilla.
 
Kaksi asiaa ihmetytti. Kutsusta huolimatta poissa olivat Keskustapuolueen edustaja sekä paikallisen Ilkka-lehden toimittaja. Seminaarin paneeliosuuteen oli saapunut Vasemmistoliiton lisäksi Perussuomalaisten, SDP:n, RKP:n ja Kokoomuksen edustajat.
 
Keskustelu oli tietenkin vilkasta ja yleisön sekä panelistien välille syntyi jopa kiihkeää sanailua. Toki panelistitkin lopulta erottuivat toisistaan ja puolueiden erilaiset linjaukset tulivat esiin. Hyvä niin, puolueiden tuleekin erottautua toisistaan. Erikoissairaanhoidon valtiollistamisesta oltiin laajasti yhtä mieltä. Tässä eivät letkautukset sosialismiin suuntautumisesta näyttäneet haittaavan edes kokoomuksen Pöntistä.
 
Peruskysymys on, kuinka Suomi pidetään kauttaaltaan asuttuna? Kuinka turvataan ihmisille peruspalvelut omilla kotikonnuillaan ja luodaan elämisen perusedellytykset ja toimeentulo myös kaupunkikeskusten ulkopuolella?
 
Tämä ei olekaan helppo kysymys. Vaaditaan valtion ja kuntien ohjauspolitiikkaa jotta kehitystä voitaisiin suunnata myös harvaan asutuille alueille. Yliopisto ja korkeakouluopetuksen tarjoaminen kaikissa maakunnissa on yksi esiin noussut vaatimus.
 
Maatalouden nykyiset elinkeinot eivät riitä ylläpitämään maaseutua asuttuna – keskittyvät ja yhä suuremmat maatilat harventavat väkeä – pientilallisia ei nykyään taida enää olla olemassa muuta kuin elämäntapatuottajina? Pahimmillaan maaseuduilla saatetaan kokea jo työvoimapulaa kun osaajat suuntaavat kohti kaupunkeja.
 
Suomen energiapoliittinen ajattelu on ydinvoimakeskeinen ja antaa liian vähän mahdollisuuksia kehittää alueellisia energiavaihtoehtoja ja hyödyntää maaseudun runsaasti uusiutuvia energialähteitä. Yrittäjyyden tukeminen ja edellytysten luominen uusiutuvan energian tuottamiseen luo sen lähiympäristöön myös työllisyyttä ja mahdollistaa ihmisten elämisen ja asumisen kotiseuduillaan.
 
Monia muitakin tärkeitä näkökulmia nousi esiin. Mikään puolue ei yksin kykene ratkaisemaan tavoitetta pitää Suomi kauttaaltaan asuttuna ja toimintakykyisenä. Professori Katajamäki kiteytti asian tärkeyden sanomalla, että tämä on paljon suurempi asia kuin maahanmuuttajakysymys, homo- ja lesboparien adoptio-oikeus tai se, että pitääkö täällä opiskella ruotsin kieltä.
 
Toivottavasti jatkossa kaikki puolueet ovat aktiivisesti pohtimassa alueellisia kysymyksiä yhteistuumin ja samoissa saleissa.
 
Harri Moisio
Vasemmistoliiton
Puoluevaltuuston puheenjohtaja

(Ilkkaan ja Pohjaiseen lähetetty 6.2.2011)