tiistai, 3. heinäkuu 2012

Työnteon kulttuuri

Kirvesmies Lauri Ihalainen, SAK:n entinen puheenjohtaja, nykyinen kansanedustaja ja ministeri kertoi omasta ammatillisesta kasvustaan jossain haastattelussa. Hän perusteli osaamistaan nykyisiin tehtäviinsä: kansakoulupohjalta voi tulla ministeriksi, kun käy riittävän kovan kantapääyliopiston.

En epäile yhtään hänen kykyään työministerinä. Siltä alalta on vaikea löytää parempaa asiantuntijaa. Ihalaista ei tarvitse laittaa uudelleenkoulutukseen.

Hän korosti työssäoppimisen, oppisopimusten ja erilaisten kisällijärjestelmien merkitystä ammattitaidon hankkimisessa. Ministeriksi voi tulla ilman erityistä tutkintoa tai melko mitättömän työhistorian kautta, kunhan on oikeassa seurassa oikeaan aikaan.

Ihmistenhoitajaksi ei voi tulla ilman tutkintoa, vaikka olet kyseistä tehtävää vakituisesti tai sijaisena hoitanut vuosikausia. Eipä juuri muutakaan ammattiosaamista noteerata miksikään ellei sinulla ole leimallista ja rehtorin allekirjoittamaa todistusta osaamisestasi. Yrittäjänä voit pääosin toteuttaa itseäsi ja osaamistasi mielin määrin, varsinkin uusilla aloilla.

Ihmistyössä isoveli valvoo. Meidän kaikkien turvallisuuden vuoksi vaaditaan todistukset ja näyttöä osaamisesta. Valelääkärit ja valehoitajat hälyttävät valvomaan.

Monissa hoitoyhteisöissä on eritasoista tehtävää ja tarvitaan usein moniammatillisia tiimejä. Tarvitaan mahdollisimman monennäköisiä näkökulmia, kun haetaan keinoja ihmisten hyvälle hoidolle ja auttamiselle. Yhden koulukunnan näkökulma voi viedä harhaan.

Työyhteisön onnistunut rakentaminen edellyttää avoimuutta, vallan ja vastuun oikeanlaista jakamista ja mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan omassa työssään. Yhdessä luodut tavoitteet, unelmat ja ihanteet antavat parhaan perustan luovalle tekemiselle.

Joskus ammatillisen osaaminen voi kypsyä kokemuksen myötä. Koulunpenkillä opittu ei aina anna oikeaa osaamista eikä riittävää pätevyyttä. Hyvä tyyppi voi jossain yhteisössä olla arvokkaampi kuin paperitiikeri hyvine arvosanoineen. Kaikki me kasvamme työssämme ja otamme vastuumme, jos sitä annetaan.

Vappupuheessa Vaasan torilla puhuin unelmista, haaveista, paremman huomisen kuvista.Kuvailin sellaista yhteiskuntaa, jossa ei enää olekaan eriarvoisuutta. Yhteiskuntaa joka ei salli toisen ihmisen riistoa ja alistamista toisen kustannuksella. Silloin tuotannolliset rikkaudet jaetaan kaikkien ihmisten parhaaksi huolehtien jokaisen hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Tuolloin jokainen tekee parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaisesti.

Vajaa kuukausi vapusta ja Sami Inkinen - nettiyrittäjä jenkeistä - tulee ja kertoo aamuteeveessä omasta yrityksestään: pidä lomasi silloin kun haluat ja niin paljon kuin haluat, kolmen viikon välein lopetat projektit, joita teet ja käytät aikasi siihen, mikä juuri nyt on mielenkiintoisinta. Suurin voimavara ja pääoma kävelee päivittäin ovesta ulos. Siinä joitakin hänen ajatuksiaan.

Tuossa ajattelussa vallan, vastuun ja vapauden oikea mitoitus antaa tilaa luovuudelle. Ihminen sitoutuu tehtäviinsä, oppii luottamaan kumppaneihinsa ja antaa yhteisölle kykyjensä mukaan - ja saa sen mitä tarvitsee

 

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...