perjantai 06.06.2008

LÄNSI-SUOMEN Ympäristökeskus näyttää olevan varsinainen häirikkö. Oikaisukehotus Teeriniemen kaavasta (Pohjalaisen uutisointi 28.5.2008) räväytti silmät levälleen ja suun ymmyrkäiseen hämmästykseen.

Tonttipulasta kärsivältä kaupungilta kyselevät perusteluja miksi kaupunki haluaa metsittyneen pellon tonttimaaksi? Ja mistä löytyy korvaavaa metsittynyttä niittyä ihmisten virkistyskäyttöön? Jos nämä ympäristökeskuksen ihmiset viitsisivät vähääkään tuumata, tuollaisia kysymyksiä eivät kyllä kehtaisi esittää. Varsinkin jos käyvät paikalla silmäilemässä aluetta.

On se ihmeellistä, että Purolan kaava-alueelta löytyivät lepakot uudelta tonttimaa-alueelta, rajan takana Mustasaaressa rakennetaan vauhdilla, sieltä ovat batmanit kai muuttaneet Purolan metsikköön? Vanhan Purolan alueella ei ötököitä sitten ollut, kun se alue selvisi ilman huomautuksia. Haukankadun raivaaminen leveänä väylänä metsikön läpi ei herättänyt kysymyksiä, eikä vanhojen kyläteiden leventäminen, eikä Purolan ja Teeriniemen välisen metsäalueen tonttien rakentaminen aiheuttanut kysymystä tonttitarjonnan tarpeellisuudesta.

MUSTIKKAMAAN KAAVA oli ensimmäinen valtuutettuna kokemani episodi vaasalaisesta kaavoituksesta. ABB:n omistuksessa olevan alueen kaavoittaminen oli sinällään poikkeavaa. Johtavat virkamiehet perustelivat kaavaa sillä, että oli tehty hyvä diili omistajan kanssa ja asia kääntyisi kaupungin eduksi. Uskottiin, mutta silti kaava kaatui valmistelun virheisiin ja puutteisiin.

Liito-oravat olivat myös melkoisessa roolissa tuolloin. Suurisilmäiset otukset vaikuttivat myös oleellisesti asuntomessualueen kaavaan ja jopa teiden nimistöön. Samoin muutamissa muissa pienemmissä kaavoissa liito-oravilla oli rakennuksia siirtävä ja rakennusoikeutta rajoittava vaikutus. Hyvä niin, direktiivejä oli noudatettu.

LEPAKOT RYNNIVÄT tapetille seuraavaksi. Purolan kaavan valmistelun yhteydessä luontoselvitykset saivat merkittävän osan. Yleiskaavan valmistelussa, Bölen, Kivihaan, Gerbyn ja muiden alueiden valmistelussa puhutaan paljon näistä luontoselvityksistä ja oleelliset eläimet ja ötökät on esiin nostettu. Vai onko?

Purolan lepakkoselvitys puuttui. Kaavan eteneminen tyssäsi siihen. Samalla avattiin direktiivin koko suojeltavien eläinten ja ötököiden kirjo. Ja se on pitkä luettelo. Nyt ympäristökeskus nostaa esiin vaatimuksen, että Teeriniemellä pitää selvittää onko mahdollista, että direktiivin mainitsemia eläimiä esiintyy alueella.

LUETTELON LOPPUPÄÄSSÄ esiintyy punahärö, joka noin aatteellisessa mielessä kuulostaa sympaattiselta ötökältä. Huumorimielessä erään käsittelyn yhteydessä esitin, että pitää edellyttää alueen punahärö-esiintymän selvitys, ennen kaavan hyväksyntää. Tuosta huumoripläjäyksestä voi tulla totta ennen kuin huomataankaan.

Tätä menoa ympäristökeskus menee elukka ja ötökkö kerrallaan ja pidättelee kaupungin kehittämistä ja rakentumista. Eikö muuten karhun esiintyminen kaupunkiseudulla olisi pitänyt johtaa toimiin, jossa esiintymisalue rajataan ja aidataan? Ihmiseläimet siirrettäisiin aitauksen ulkopuolelle. Se olisi voi voi, jos asunto jäi aidan sisäpuolelle.