Pohjalainen 7.7.2010

Lunta oli keväällä polviin saakka, kun Arvolan tilalle tarvottiin kissojen kera. Pieniä polkuja strategisiin paikkoihin sai luoda paita hiessä - kiva oli seurata kissojen kurvailuja poluilla.

Mennyt talvi teki pahan tepposen. Syksyllä omenapuut suojattiin ja oltiin tyytyväisiä. Runsas lumi teki jänöille tukevan alustan järsiä omenapuiden runkoja - siinä meni merkkipäivänä saatu Kapteenin omenapuukin jänöjen suuhun - yhden hedelmän ehdin siitä saada.

Suomen kesä on pitkä varsinkin, kun aloittaa varhain keväällä. On tullut hullu tapa siirrellä oudoissa paikoissa kasvavia koivuja, kuusia ja mäntyjä paremmille kasvupaikoille. Alkukesän tutkailen, kuinka silmut kasvavat ja miten lehdet lähtevät kehittymään. Pääosin siirrokkaat näyttävät taaskin selviävän.

Meillä asustaa mäyrä tai supikoira, jolla on vessapaikka metsikössä. Muitakin eläimiä liikkuu ympäristössä - löytyy hirven ja peuran jälkiä, kettu kulkee omaa polkuansa tontin rajalla. Jänisten ja oravien ja muiden pieneliöiden jalkaset jättävät omat merkkinsä. Joskus eläinten jättämät jäljet ja äänet antavat sykäyksen vilkkaalle mielikuvitukselle.

Herään pehmeänkarheaan kuiskeeseen - hhaaa Ba, hhaa Ba, joku kutsuu nimeäni kevättalven yön pimeydessä. Läheiset kun kutsuvat Habaksi, siksi kuiskeeseen herään. Havahdun kysymään - mikä hätänä? Ensimmäisenä mieleen vyöryy ajatus lähiseudun eläimistön häirinnästä ja vaimon hädästä.

Saan ihmettelevän vastakysymyksen herätykseen. Vasta sitten selviää, että kyse olikin syväunen aiheuttamasta henkäilystä eikä kauhunsekaisesta kutsusta. Mökillä nukuttaa paremmin kuin kaupungissa.

Rokan toteamus Lammiolle, että kivilöitä en siun polkuis reunoille ala asetteleen, kävi mieleen, kun omia polkuja kaivoin ja laattoja reiteille asettelin. Olihan siinäkin homma toukokuun parhailla hellesäillä. Kiloja lähti ja hiki virtasi. Siinä ne polut nyt sitten kiertelee grillipaikalle, mansikkamaalle ja lentopallokentälle. Niin, mittailtiin, että tenniskentäksi alue jää pieneksi, joten päädyttiin lentiskenttään.

Juhannuksena velimies ja juniori olivat siippoineen kyläilemässä. Hyviä kesäorjia oli tarjolla ja niinpä komeat terästolpat saatiin maahan kaivettua ja lentopallokenttä sai kasteensa. Pallo oli hiton kova ja kädet mustelmilla, kun nurmella piitsvolleyta taiteiltiin.
Nyt vain odottamaan muitakin kesävieraita, jotta kenttä saa arvoistaan käyttöä.

Mölkky-peli on odottanut pelaajiaan koskemattomana vuosia. Juhannuksena pelaajia oli riittämiin ja saatiin kisat aikaan. Jostain syystä olin siinä aika taitava ja itsevarmana sain kaadettua isoja numeroita: tuli vähän elvisteltyä. Mölkkyyn kuuluvat tietyt käsitteet - mölkvisti on huumorintajuton pelaaja, niitä meidän pelissä ei ollut. Minusta tosin tuli mölkkynilkken - liian itsevarman pelityylin mukaan - B. Virtasen sarjakuvahahmoa mukaillen.

Lomat on lusittu, pian pääsee töihin laskemaan lapsia, onko väki lisääntynyt? Lastensuojelun tarpeet eivät lopu kesälläkään - ihmisten hätä ei lue aikaa, ja hädässä on apu löydettävä heti. Tässä työssä työn vakavuus tekee aina nöyräksi, ja sen haasteellisuus auttaa jaksamaan.