Pohjalainen tiistai 31.07.2007

Tuli asuttua Neuvostoliitossa parisen vuotta. Yksi suurimmista epäkohdista, josta ihmisten kanssa pääsi taatusti väittelemään, oli neuvosto-järjestelmän epädemokraattisuus ja sen yksipuoluejärjestelmä. Monesti tuli perusteltua neuvostovallan demokraattisuutta sillä, että ihmisillä oli monella tasolla erilaisia vaihtoehtoja vaikuttaa ja valita edustajiaan päättäviin elimiin ja jopa kutsua huonot päättäjät takaisin ja valita uusi tilalle. Taisi olla yksi parhaista kansan oikeuksista ja olisi ehkä käyttöä täälläkin.

Yksipuoluejärjestelmästä oli silti kyse. Kyse oli vallasta - yhden puolueen vallasta. Kaikissa demokraattisissa järjestelmissä pitää olla turvattuna useamman puolueen toimintaedellytykset ja oikeus ilmaista vallassaolijoiden ajatuksille vaihtoehtoja, tuoda toisenlaista näkökulmaa päätettäviin asioihin. Valta sokaisee, opposition hyvätkin näkökulmat jäävät huomiotta. Sokea valta ei näe viisautta muualla kuin itsessään. Siihenhän se Neuvostoliittokin kaatui.

Kuinka monta pientä neuvostoliittoa meidän kuntarakenteessa onkaan. Keskusta ja RKP hallitsevat joitakin kuntia täysin yksinvaltaisesti. Varmaan näissä kunnissa on ihmisillä kovasti erilaisia mielipiteitä ja eri alueiden välisiä ristiriitoja - ne käsitellään pääosin puolueen sisäpiirissä, enemmän tai vähemmän demokraattisesti. Tätä RKP:n johtamaa demokratianäytelmää käydään Vaasan ympäryskunnissa sekä Vaasan Sairaanhoitopiirissä, Pohjanmaan maakunnassa ja sitä saatiin katsella Vaasan apulaiskaupunginjohtajaa valittaessa. Hajanaisen RKP:n enemmistö määrittää linjaa muiden katsellessa nöyristellen sivusta.

Vaasa on kosiskellut ruotsinkielisiä naapurikuntiaan. Kosiskelussa on ollut pakkonainnin maku ja vastustus sen mukainen. Kielestä on aika ajoin tehty kuntaliitosten este. Epäillään kielellisten ja sivummalla asuvien palveluiden saatavuutta - kylien elinvoimaisuutta. Ongelman ydin ei ole tässä. Päinvastoin yhteiseen kassaan tulevat verovarat ja valtion erityistuki voivat vain parantaa nykyistä palvelutasoa ja kehitystä sekä kielellisiä oikeuksia.

Yhdistyminen Vaasaan turvaa kielelliset etuudet niin suomen- kuin ruotsikielisillekin. Kielestä ei siis missään nimessä ole kyse.
Yksinkertaisesti kyse on vallasta. Kaikissa Vaasan ympärillä olevissa ruotsinkielisissä kunnissa on RKP:n yksipuoluejärjestelmä. Liittyminen Vaasaan vie tuon yksinvallan ja RKP:n neuvostoliitot hajoavat.


Vaasassa kun on muitakin vaikutuskanavia ja poliittisia puolueita. Samalla ruotsinkielisille tulee aito vaihtoehto ajaa asioitaan myös muiden poliittisten puolueiden kautta. Jonkun kylän tai alueen tai ihmisten etuja ei enää ajakaan hajanainen RKP, vaan puoluekirjo voi olla monipuolisempi aina Vasemmistoliitosta Kokoomukseen ja nämä voivat ajaa heidän asioitaan yhtälailla, ehkä jopa paremmin. Demokratia astuu esiin niin kuin sen pitääkin, myös ruotsinkielisille alueille.

Valtaongelmasta saattaisi selvitä verojen maksulla kuntaan jossa käydään töissä - vallan lisäksi tässä on kyse rahasta. Veroeurot ratkaisevat kuntien ja alueiden elinkelpoisuuden, palveluiden tason ja kehitysnäkymät.

Paras - oikeesti paras - vaihtoehto olisi piirtää Vaasalle uudet rajat rohkeasti vastaamaan järkevää ja kehittyvää aluetta. Sen ympärillä saattaisi vielä elää ruotsinkielinen kuntareservaatti omaa elämäänsä ja ylläpitää yksipuoluejärjestelmäänsä. Toki demokratialla siinä tuskin on osuutta sen enempää kuin aikoinaan Neuvostoliitossakaan?

HARRI MOISIO