Pienten lasten vanhempien työaika kuuteen tuntiin

Perheiden hyvinvointia voidaan mitata sillä, miten vanhemmilla on aikaa lapsilleen. Työelämän kiireinen työtahti – pitkät työpäivät ovat erityisesti pienten lasten vanhemmille yhtä piinaa.

Kuuden tunnin työaika on perusteltua monesta näkökulmasta. Jostain pitää aloittaa – ennen kaikkea pienten lasten vanhemmille pitää antaa mahdollisuus lyhentää työpäiväänsä kuuteen tuntiin ansiotason laskematta. Se auttaa vanhempia jaksamaan ja huolehtimaan lapsistaan entistä paremmin ja todennäköisesti heidän työpanoksensa nousisi, kun lasten hoitoon ja taloushuoliin kuluisi vähemmän voimavaroja.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Työllistämistalkoisiin kaikki yhteiskunnan tahot

Työttömyys on yhteiskunnallisen ja inhimillisen pahoinvoinnin kiistaton ja selkein lähde. Jokainen työtön ja jokaisen työttömän jokainen perheenjäsen joutuu kärsimään tällaisesta tilanteesta. Yhteiskunnan kaikkien tahojen – valtion, kuntien, yhteisöjen ja yritysten – on paneuduttava tahoillaan työllistämisen uusien keinojen löytämiseen. Työllistämisen kautta tukea hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

Eläkeläiset aktiivinen osa yhteiskuntaa

Suomalaisen köyhyysloukun purkaminen pitää lähteä pienituloisista kansalaisista – ensisijaisena kohteena työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen varassa elävät kansalaiset ja aivan erityisesti pienituloiset eläkeläiset ja lapsiperheet. Suomi on kuitenkin suhteellisen rikas maa. Varallisuus vain jakautuu kovin epätasaisesti. Rikkaat rikastuvat samalla kun köyhyys koputtaa yhä useampaan oveen. Kaikkein huono-osaisempien kansalaisryhmien taloudellisen aseman korjaaminen on ensisijainen kansallinen velvollisuus, johon jokaisen politiikkaan sotkeutuneen pitää tarttua! Köyhyys pitää tästä maasta poistaa!

Kysymyksiä vastauksia vammaisuudesta

Liikkumisongelmien poistaminen edellyttäisi kaluston uusimista niin, että nostolaitteet ja riittävät tilat on tarjottavissa myös vammaisille, pyörätuolissa liikkuville ihmisille. Tämä on kuitenkin pitkä ja kallis reitti. Tässä voidaan yhdistää myönteisesti kaksi ongelmaa – palvelun puute ja työttömyys – eli palkattaisiin henkilökohtaisia avustajia julkisiin liikennevälineisiin, jotka voisivat olla apuna liikuntarajoitteisten matkustamisessa.
Toinen iso kysymys on vammaisten hoitoon liittyvä palvelun taso ja kustannukset, joissa kunnilla on kovin kirjava ja eriarvoistava käytäntö.

 

 

Hyvinvointiyhteiskunnan köyhyysloukut

Suomalaisen köyhyysloukun purkaminen pitää lähteä pienituloisista kansalaisista: palkansaajat, eläkeläiset ja erityisesti pienituloiset lapsiperheet, sekä opiskelijat.

 

 

 

 

Tietotekniikka avaa yhteydet maaseudulle!

Suomen tulevaisuus makaa elävän maaseudun varassa. Se tarkoittaa, että maan kaikki kolkat säilyvät asuttuina. Tämän ei saa olla ristiriidassa teollisen ja teknisen kehityksen ja osaamisen kanssa.
Toimeentulon tarjoaminen nuorille auttaa löytämään alueiden ja kuntien kehittämiselle uusia ulottuvuuksia – avarat alueet ja erämaat antavat meille kaupunkilaisille mahdollisuuksia elämänkokemuksiin joita vain siellä asuvat ihmiset voivat tarjota.

 

 

Pohjanmaa remonttiin!

 

Aluepoliittiset keinot eivät vielä ole olleet riittäviä. Työpaikkojen luominen, ihmisten toimeentulon turvaaminen omilla asuinsijoillaan on yksi tulevaisuuden peruskysymys. Maakuntarakenteen purkaminen ja paluu suurempiin yksiköihin (vanha Vaasan lääni).

 

Työväenliikkeen perinteet velvoittaa

Työväenliikkeen historiallisena perintönä ja aatteellisena lähtökohtana on aina ollut yhteiskunnan heikompiosaisten puolustaminen. Tuo perintö velvoittaa meitä. Itsekkyys ja kovat arvot ovat nostaneet päätään kaikkialla yhteiskunnassa, yhtälailla tämän päivän työväenliikkeessä. Oman edun tavoittelu ja puolustaminen johtaa piittaamattomuuteen ja kaikkein heikompiosaisten tarpeet unohtuvat.

 

Lasten ja nuorten toimintakyky – hyvinvointiyhteiskunnan mittari!

Vanhempien keskittyminen liiaksi omaan itseensä ja uraansa voi olla oletettua merkittävämpi syy lasten ja nuorten pahoinvointiin - onko se piittaamattomuutta, vai ajautumista yhteiskunnan kiihtyvän työtahdin, kiireen ja markkinahumun oravanpyörään.

Lasten tasapainoinen kasvu ja kehitys vaatii turvallisia aikuisia – ensisijaisesti omat vanhemmat – siksi vanhemmuutta pitää tukea monin tavoin, työajan lyhentäminen yhtenä keinona. Lisäksi on syytä parantaa taloudellista perusturvaa: vanhempainraha laajasti ajateltuna, yhdistämällä olevia tukijärjestelmiä, voisi olla avain kokonaisvaltaiseen uudelleen ajatteluun – pienten lasten vanhempien tukeminen on tärkeää.