Palveluasumisessa järjestettiin ostopalvelusopimuksista kilpailutus vuonna 2005, siinä tehtiin  mm. Hopearannan kanssa kaksivuotinen sopimus ja sovittiin vuoden 2008 jälkeen mahdollinen optiovuosi. Myös muiden kolmannen sektorin yksiköiden kanssa sovittiin yhteistyön jatkumisesta entiseen tapaan vuosittain. Tämä on ollut viimevuosien lähtötilanne. Kunnan oman palveluasumisen tueksi oli haettu sopivasti kolmannen sektorin osaajia.

Syksyllä 2007 tuotiin Matti Palonevan johdolla työstetty selvitys "Vanhusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarve Vaasassa vuoteen 2020" kaupungin päättäjille, juuri ennen budjettikäsittelyä.

Siinä hylättiin nuo kolmannen sektorin sopijapuolet ja ryhdyttiin hakemaan laajempaa kilpailutusta koko dementiahoidon osalta. Pienet kolmannen sektorin tekijät, joiden paikkaluvut ovat rajallisia mm. Hopearannan 16 paikkaa, eivät tietenkään voi olla kilpailukykyisiä  kun puhutaan 160 dementiahoitopaikan palvelun tuottamisesta.

Jotta kilpailutus saatiin riittävän haastavaksi piti aikaansaada ratkaisu, että kunnan oma dementiahoito ulkoistetaan  ja samalla kolmannen sektorin toimijoiden sopimuksia ei enää uudisteta – haettiin palvelutuottajaa 161 dementiahoitoa tarvitsevalle. Näin päätettiin mm. Pikikoti 31, Botniakoti 32, Alkulan pienkoti 15, Ukkola 4, Carl&Carolina 34, Fylgia 22, Hopearanta 16, paikkojen ulkoistamisesta. Selvityksessä päädyttiin siihen, että "keväällä 2008 järjestetään kilpailutus niin, että tarjottavien palvelujen tulee olla käytössä alkuvuodesta 2010." Eli, siihen saakka mahdollisia optiovuosia on jäljellä.

Kunnan omaa toimintaa ei tarvitse kilpailuttaa, mutta jos se alas ajetaan, on kunnan velvollisuus tuottaa ne palvelut jotka näin häviävät.  Erikseen vielä mainittiin, että "Alkula on remontoitava tai paikat ulkoistetaan."

Talousarviokäsittelyssä saatiin budjettikirjaan tuo alleviivattu lisäys – se oli Vasemmistoliiton esitys, jonka tuolloin ryhmien puheenjohtajana toiminut Lamminmäki esitti kaikkien ryhmien nimissä ja lause hyväksyttiin yksimielisesi.

Kilpailutus suoritettiin, mutta omien yksiköiden toimintaedellytyksistä ei ole selvitystä näkynyt ja tuskin tuleekaan, koska se sotii koko kilpailutusasetelmaa vastaan.

Talousarvio 2008:
"Palveluasuminen
Palvelualueeseen kuuluvat omana toimintana tuotettu ja ostopalveluna hankittava palveluasuminen. Palvelutalojen asukkaiden hoidon tarve on viime vuosina noussut. Hoitoisuuden kasvaessa osaavaa henkilökuntaa tarvitaan erityisesti asiakaskohtaiseen työhön lisää, tilojen pitää olla toimivia ja hoitovälineistöä tarvitaan (hoitosänkyjä, nostolaitteita ym.). Tukipalvelujen järjestämistä tehostetaan. Selvitetään kaupungin omien yksiköiden toimintaedellytykset.

Kehittämissuunnitelma ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien vanhusten hoidosta ja hoitopaikoista on tehty. Lähtökohtina ovat vanhojen vanhusten määrän kasvu (hoidettavien toimintakyvyn lasku) ja dementoituminen sekä käytettävissä olevien kiinteistöjen kunto ja soveltuvuus muuttuviin tarpeisiin. Kehittämistarpeet koskettavat pääosin palveluasumista, mutta myös osin laitoshoitoa. Palveluasumisessa kilpailutetaan  keväällä 2008 noin 150 asumispaikkaa (dementiahoito) ja uusi pienkotiverkosto on käytössä alkuvuonna 2010."

Ratkaisu siitä, että dementiahoitopaikat kilpailutetaan ja ajetaan alas oma toiminta ja kolmannen sektorin osaajat sivuutetaan, tehtiin Palonevan johtamassa työryhmässä. Kun vyöry oli lähtenyt liikkeelle ei poliittinen järjestelmä enää kyennyt sitä kyseenalaistamaan tai katkaisemaan prosessia. Päätöksenteko on delegoitu sosiaali- ja  terveyslautakunnalle, tehty selvitys tuli tiedoksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, siis vain tiedoksi.

Yritys saada asialle laajempaa poliittista keskustelua ja käsittelyä kaatui se yritykseen synnyttää valtuustoryhmien yhteinen vanhuspoliittinen työryhmä, jolla oli ajatus laajemmin selvittää sitä strategiaa jolla vanhuspoliittiset ratkaisut kaupungissa tapahtuvat. Virkamiehet aloitteen valmistelivat hengessä, ettei valtuutettuja tähän pidä päästää ja tehty aloite hävisi kun valtuustokin oli sitä mieltä!  Myöhemmin asian ympärille on koottu lautakunnan oma poliittinen ryhmä, joka vanhuspoliittista ohjelmaa ryhtyy päivittämään. Hyvä niin.

Tämä on kelpo esimerkki siitä kuinka valta katoaa päättäjien käsistä. Olenkin esittänyt ajatusta, että tällaiset suuret strategiset ratkaisut pitää valmistella vähintään kaupunginhallituksessa, sen suunnittelujaostossa ja tehdä loppu viimeksi itse päätökset valtuustossa.

KÄYTY KESKUSTELU:

Seija kysyy: Hyvä puheenvuoro! Ihmetyttää vain, vastaako tämä 160 paikkainen "vanhusten laitos", v.2008 tehtyä kehittämissuunnitelmaa riittävistä pienkotipaikoista? Onhan meillä jo vuosikymmenien kokemus suurten laitosten epäinhimillisyydestä, mm. vanhat mielisairaalat, kehitysvammalaitokset jne. Onhan niissä tietysti se helppous, ettei ihmisen hätä tule liian lähelle. Se ei kosketa enempää kuin ruuvi tai mutteri koneessa. Mutta tuleeko ihminen kohdatuksi liukuhihnalla? Nyt kun kaikki huutavat yhteisöllisyyden perään, herää kysymys tarvitaanko yhteisöllisyyteen 160 paikan laitosta?
Ehdokas vastaa: No, asiallisesti kilpailutuksen tuloksena ei tule 160 vanhuksen laitosta - kilpailutuksen voitti kaksi yritystä joilta kaupunki ostaa palvelut. Toinen niistä rakennetaan Melaniemeen ja toinen Isolahteen, sinne muistaakseni suurempi. Jossain vaiheessa kilpailutusta oli näkymä, että palvelujen tuottajia olisi useampi ja pienkodit olisi sijoitettu eri puolille kaupunkia, mutta lopputulos oli sitten tämä. Aika massiivinen tulee ainakin tuosta Isolahden yksiköstä.

Heikki Lamminmäki kysyy: Kaupunginhallitus on avain asemassa hallintokuntien esitysten suhteen. Mistä syystä kaupunginhallitus ei alistanut itselleen Palonevan esitystä, joka kylläkin oli Sosiaali-ja Terveyslautakunnalle annettu myös tiedoksi. Oliko kysymys virkamiesten kikkailusta?
Ehdokas vastaa: "Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan kehittämissuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle." - Näin siellä päätettiin. Taisit myös itse olla mukana Jyväskylässä kun budjettikirjaa väännettiin ja tätäkin asia setvittiin, mutta kuten sanoin, kun vyöry on lähtenyt on sitä tosi vaikea enää pysäyttää.

Marjatta Vehkaoja kysyy: Periaatepäätöksiä ei pidä ujuttaa valtuuston budjettikirjan rivien väleihin, vaan ne tulee käsitellä erillisenä. Olemme toivottavasti oppineet kaikki jotakin tästä onnettomasta prosessista.
Ehdokas vastaa: Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun suuria linjoja on budjettikirjan teksteissä ujutettu päätettäväksi. Näin vuonna 2007 talousarviossa: "Vanhusten liikuntakykyyn ja kaatuiluun vaikutetaan kehittämishankkeella, joka on käynnistetty yhdessä vapaa-aikaviraston kanssa. Suunnitelmissa on verrattain huonokuntoisten vanhusten kuntosalityyppisten liikuntaryhmien käynnistäminen, alkuun tämä tapahtuu Vuorikodilla. Paikallista hyvinvointipolitiikkaa ei voi harjoittaa enää pelkästään kuntien varassa. Kaupunki on mukana aktivoimassa markkinaehtoista toimintaa sekä luomassa kumppanuutta kolmannen sektorin kanssa. Koti- ja laitoshoito on lähtenyt kehittämään Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa Vuorikodin palvelukeskusta ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Länsi-Suomen HYVE-hanke on tässä mukana. Suunnitellaan "järjestöjen talo" –mallin mukaisesti tiloja ja toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille." Näin kun päätettiin päätettiin myös Vuorikodin askartelutilojen kohtalosta - kuntosali rakennettiin naisten kutomotilojen paikalle!

Tapio Oikarinen kysyy: Vaikka puhutkin tässä vanhusten ja dementiapotilaiden hoidosta, tuli mieleeni käsite "varhainen puuttuminen". Vaasan kaupungin sosiaalityön juhlaseminaarissa 29.9. sosiaalityön asiantuntija Aila-Leena Matthies Jyväskylän Yliopistosta halusi heittää koko käsitteen lähes nurinpäin eli: miten tuetaan kansalaisyhteiskuntaa puuttumaan palvelujärjestelmän toimintaan. Ja puuttumaan ajoissa silloin, kun jotakin ollaan suunnittelemassa ja erityisesti muuttamassa. Hän vielä totesi, että joskus innovatiivista on antaa sen olla, mikä on olemassa ja toimivaa. Ehkä tässäkin olisi voinut näin toimia, eli kysyä niiltä jotka palveluja käyttävät, heidän läheisiltään ja taustayhteisöiltään sekä "lattiatason" työntekijöiltä. Olisiko sitä kautta tieto tullut päättäjille ajoissa?
Ehdokas vastaa: Kun tuon kääntää tuohon edelliseen mitä Marjatalle vastasin tuosta Vuorikodin tilanteesta, niin ainakin juuri siellä kaiken olisi pitänyt antaa olla silleen ja säilyttää askartelutilat ja toki kehittää vastaavaa toimintaa myös muualle. Näiden omien palveluasumisyksiköiden osalta toki edessä olisi ja on saneerauksia, tilojen kunnostamista, mahdollista laajentamista ja muuta parantamista. Hopearannankin osalta ehdin kuulla huhuja, että olisivat olleet toteuttamassa jo aiemmin suunnitellun laajennuksen - nythän sitä ei varmaan uskalleta tehdä. Sitä paitsi Hopearannan toimitilat ovat dementiaa sairastaville huippu hyvät, kuten myös osaaminen.

Klaus Berg kysyy: Kirjoitin tästä asiasta Pohjalaisen mielipidepalstalle ja oli hra Paloneva laskea alleen. Eli se kalikka pahiten älähtää kehen kalikka kalahtaa. Tämä on farssin lailla hoidettua virkamiesten puolelta, mutta ei siinä mitään. Niinhän tämä näyttää tässä kaupungissa menneen kaikki että virkamiehet hoitaa diktaattorisesti asioita ja valtuutettuja viedään kuin pässiä narussa.
Ehdokas vastaa: Kuten taisin sanoa niin suuret strategiset linjaukset pitää tehdä ja valmistella kaupunginhallituksen tasolla ja lopullisesti päättää valtuustossa. Vanhuspoliittinen strategia on aivan yhtä tärkeä kuin yleiskaava tai kaavoitus yleensä. Kaupungista puuttuu todella monelta alueelta pitkäntähtäimen, johdonmukainen suunnittelu. Sitä kyllä haittaa ajoittain myös poliitikkojen epäjohdonmukaisuus. Sitä saattaisi parantaa valtuustokaudelle tehtävä poliittinen tavoiteohjelma, jossa mahdollisimman moni puolue olisi mukana.

Tapio Osala kysyy: Marjatta Vehkaoja: "Periaatepäätöksiä ei pidä ujuttaa valtuuston budjettikirjan rivien väleihin, vaan ne tulee käsitellä erillisenä. Olemme toivottavasti oppineet kaikki jotakin tästä onnettomasta prosessista." Mitenkäs on se prosessien mukaiseen hallintoon siirtyminen!? Juuri se on tuollainen lausahdus budjettikirjassa johon sekä Marjatta, että Harri vetoavat "hallinnonuudistuksessa". Budjettikirjassa on n. 70 erilaista tavoitetta joita kaikkia ei ole tarkoituskaan toteuttaa, esim. Tilaaja-Tuottajamallin toteuttaminen.... Joskus jollekin ne lauseet ovat kuin raamatun sanat uskovaiselle, joskus taas niistä ei kannata puhua kun toimitaan päinvastaisesti.
Ehdokas vastaa: Onko Osalan kommentti jotenkin kytköksissä siihen, että Paloneva sattuu olemaan Vihreiden virkamies ja siksi on perusteltua, että hänen alueeseensa ei valtuutetut puutu? Kunpa joskus voisi käydä keskustelun asioista, eikä niiden "reunoista". Hallintouudistusta on valmisteltu ja esitelty ainakin toista vuotta ja valtuusto on jopa sen käsitellyt ja antanut tehtäväksi saattaa prosessit ja myös poikkihallinnollinen ajattelu hallintomalliksi. Toki ymmärrän yskän - Osala ei ole ollut itse toimikunnassa asiaa pohtimassa ja jotenkin se profiili pitää nostaa jutulla kuin jutulla, viisaasti tai vähemmän viisaasti - pääasia että on framilla.

Tapio Osala kysyy: Kirjoitit: "Hallintouudistusta on valmisteltu ja esitelty ainakin toista vuotta ja valtuusto on jopa sen käsitellyt ja antanut tehtäväksi saattaa prosessit ja myös poikkihallinnollinen ajattelu hallintomalliksi." Voisitko tarkentaa koska valtuusto on asian "käsitellyt". Kerro samalla mitä tekemistä vaikkapa Yleisjaoston lakkautuksella, Tikanojan alistamisella, yleikaavoituksen poistamisella kj:ltä, teknisten yhtiöiden antamisella kj:lle sekä liiekelasitosten hallinnon eriyttämsellä on tekemistä ko prosessihallinnon kanssa. Letkautukset voit jättää koska kyse on tärkeästä asiasta. Minä en olisi ulkoistanut dementiapalveluita vaan rakentanut omat yksiköt. Khlla olisi ollut mahdollista puuttua asiaan.
Ehdokas vastaa: Eikö se tuossa esittelytekstistä ainakin osin selviä? "Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi budjetin yhteydessä kaupungin vision, strategiset päämäärät ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2008. Kohdassa 4.1 todetaan, että kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan prosessien mukaiseksi. Prosessien kuvaus käynnistyi v. 2007 ja jatkuu edelleen. Kaupunginhallitus vahvisti kaupungin prosessikartan (pääprosessit) tammikuussa 2008 ja nimesi 8-jäsenisen toimikunnan Heikki Kouhin johdolla valmistelemaan kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista. Organisaatioehdotus noudattaa pääprosessien suurta linjaa." Samoin muiden rakenteiden perustelut on siinä jatko-osassa. Budjettia valmisteltaessa asiasta puhuttiin usein - toki varmaan kh:ssa ja sen iltakouluissa. Nyt en muistini syövereistä löydä hetkeä jolloin valtuusto muuten (paitsi budjettikokouksesa)olisi käsitellyt asiaa. Ettei ollut jossain valtuuston "iltakoulussa" alkuvuonna 2008? Pitää varmaan Veli-Matilta varmistaa :) Tuosta toisesta - et usko itsekään siihen, että tuo prosessi ulkoistamisesta olisi kyetty katkaisemaan. Me ollaan sen valtuussakin käsitelty otsakkeella "ko.-ohjelman vuoteen 2020 hyväksyminen", vaikka valtuusto merkitsi sen tiedoksi. Siinä sopassa kyllä ollaan kaikki tyynni.