Monesti kiusaaminen perustuu vahvemman oikeuteen ja on kaikin puolin asetelmaltaan epäreilu. Perinteiseen kiusaamiseen liittyy fyysinen voima, jolla alistetaan heikompi. Kiusatun heikkous voi olla fyysistä heikkoutta tai erilaisuutta, myös henkisesti ja ajatuksiltaan erilainen lapsi voi joutua kiusatuksi.

Koulukiusaaminen on yksi lapsen ja nuoren kehitystä traumatisoiva tekijä ja siksi erityisen vaarallinen tauti.

Omista kouluajoista on vierähtänyt jo tovi. Koulukiusaamisesta ei tuolloin juuri puhuttu vaikka sitä todennäköisesti tapahtuikin. Yhteisöllisyys oli erityisen tiivistä vielä 1960-luvulla ja se loi turvaa ja antoi erilaisuuden sietämiselle sijansa. Monet poikalyskan tempaukset taisivat mennä opettajilta ohi, joko niitä ei nähty tai haluttu nähdä tai ne kuitattiin ”pojat on poikia” lausahduksella.

Samanlaista asennetta on vieläkin, mutta tietoisuuden lisääntyminen voi muuttaa asennetta.

Kiusaaminen ei enää ole yksin poikien juttu, jos se sitä koskaan on ollutkaan, sillä tytöt ovat myös tällä saralla saaneet pojat kiinni. Fyysisen kiusaamisen rinnalle on tullut henkinen painostus ja kiusaaminen, erityisesti sosiaalisen median uudet sovellukset tekevät kiusaamisesta moninaisemman ja vaikeammin poiskitkettävän.

THL:n kouluterveyskyselyssä viime vuodelta kiusaamisesta kysytään oppilailta: Oletko ollut koulukiusattu vähintään kerran viikossa? Näin totesi olevan 6-8 % peruskoululaisista (8.-9. luokat), lukiolaisista 1-2 % ja ammattioppilaitoksen oppilaista 2-7 %, eri puolilla valtakuntaa.

Luvut kertovat tietenkin omaa kieltään ja saatetaan vähätellä, että asia koskee vain pientä ryhmää kaikista koululaista. Näin varmaan onkin, mutta prosenttien takana on aina oikeita ihmisiä.

Ihmissieluiksi käännettynä luvut tarkoittavat, että kiusattuja peruskoululaisia Pohjanmaalla on 239 ja Etelä-Pohjanmaalla 409.

Saman kyselyn mukaan yli 700 lasta on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja noin 500 lasta on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti.

Hätkähdyttävää näissä kyselyissä on se, että oppilaat eivät koe tulevansa kuulluksi koulussa. Pohjanmaalla reilu tuhat ja Etelä-Pohjanmaalla 1 500 oppilasta sanoo niin.

Pahimmillaan kiusaaminen luhistaa lapsen tai nuoren, kolhiintunut itsetunto huononee entisestään ja hän oppii näkemään itsestään vain kielteisiä piirteitä.

Yksinäisyyttä kyselyn mukaan koki noin 400 lasta sekä Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaalla. Yksinäisyys johtaa helposti myös masennukseen ja pahimmillaan itsetuhoiseen käytökseen. Päihteistä ja huumeista haetaan lohtua.

Ei ole tavatonta, että itsemurhien takaa löytyy kiusattu menneisyys. Vankiloista löytyy monia koulukiusattuja ja kiusaajia.

Kun yksikin kiusattu on liikaa, niin muutaman sadan koulukiusatun tai muuten kaltoin kohdellun lapsen ja nuoren huomaaminen koulussa, kotona, kaveripiirissä on tärkeää.

Koulujen kampanjat kiusaamisen torjumiseksi vaativat kaikkien aikuisten tuen. Kiusatulle lapselle riittää jo sen tietäminen, että on edes yksi aikuinen joka oikeasti välittää. Yksikin kadotettu sielu on turha.

HARRI MOISIO

Kirjoittaja on vaasalainen nuorisokodin johtaja