Vaalit ovat väline jakaa valtaa. Vaasassa valta annettiin RKP:n, kokoomuksen ja SDP:n edustajille.

Näin äänestäjät halusivat.

Valta sinetöitiin varmuuden vuoksi myös kolmen vaaliliitolla ja merkittävimmät johtopaikat jaettiin heidän kesken. Taas kerran vaihtoehtoiset mallit jäivät kokematta.

Vaalien jälkeen hiljaisuutta oli vain hetken, nukuttu yö ja vihreiden kanssa sovittiin keskinäisestä yhteistyöstä ja lähestyttiin perussuomalaisia.

Kolmen yhteistyön pohjalta päätettiin kutsua keskustan ja kristillisten edustajat myös mukaan. Keskusta tuli, mutta kristilliset oli ilmeisesti jo ostettu tarkastuslautakunnan puheenjohtajuudella.

Demarien ryhmäjohtaja soitti myös pian vaalien jälkeen ja pyysi erilaisia laskelmia, neuvoja kuinka paikkalaskelmia tehdään.

Epäselväksi jäänyt pyyntö vesittyi, kun oli jo selvää, että RKP:n, kokoomuksen ja SDP:n liitto oli syntynyt ja KD liittynyt joukkoon. Sieltä kyllä löytyvät omat laskijat.

Ensimmäisessä palaverissa perussuomalaisten edustajat löivät kuvainnollisesti nyrkkiä pöytään ja ensimmäisenä vaativat, että nyt täytyy tulla muutos Vaasan kuntapolitiikkaan. Heidän rynnistyksensä valtuustoon pitää näkyä valinnoissa sekä tulevissa poliittisissa linjauksissa.

Varovasti me muut olimme mukana, mutta ensisijaisesti yhdessä näimme mahdollisuuden saavuttaa paikkajaossa oleellisia muutoksia.

Keskusta saatiin mukaan ja niin pienryhmistä muodostui ryhmä 20.

Vaalien jälkeisenä perjantaina viestittelin demareille ja pohjustin missä mennään. Ehdotuksena oli, että myös SDP tulisi mukaan tekniseen vaaliliittoon. Liitto tarkoittaisi 34 valtuutettua eli enemmistöä. Tässä mallissa SDP olisi suurin ja sekä valtuuston että kaupunginhallituksen puheenjohtajuudet olivat tarjolla.

Valta ei kelvannut eikä mikään muuttunut. Ainut muutos kyti ryhmä 20 kautta, tuolla valtuutettujen määrällä joka kolmas paikka kuuluu sille - varapuheenjohtajuudet sekä valtuustoon että kaupunginhallitukseen. Samalla liitto varmistaisi kaikkiin kolmijäsenisiin paikkoihin vähintään yhden edustajan. Se mullistaisi edes vähän vallan kolmijalkaa.

Ryhmä 20 oli syntynyt ja sopimus allekirjoitettu, sillä tiedolla neuvoteltiin ja ensimmäiset paikkajaot tehtiin.

Tästä seurasi melkoinen kulissientakainen pelin politiikka. Keskustaa yritettiin saada irtautumaan ryhmästä, samoin perussuomalaisia. Ryhmä 20 kokoontui ja kävi mahdollisuuksiaan läpi. Yhteisymmärryksessä erottiin.

Pian kuitenkin tuli ilmoitus, että perussuomalaisten jytky oli siinä, että he eivät liittoudu kenenkään kanssa, vaan muodostavat ryhmä 9. Jäljelle jäänyt porukka muodosti nopeasti ryhmä 11 ja sillä valmistauduttiin tulevaan valtuuston valintakokoukseen.

Tässä tilanteessa ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pitää kiinni alkuperäisesti ajatuksesta esittää oma puheenjohtajaehdokas ainakin valtuustolle. Jälkeenpäin monet viisastelivat, että äänestys oli turha. Lopputulos oli tiedossa ennen äänestystä vai oliko?

Tärkeää oli tietää mitä yhdeksän jytkyä tekevät. Äänestys valtuustossa paljasti, että heidän jytkynsä oli liittoutua kolmen suuren siipien alle, turvaan!