Tietenkin kaikilla on vapaus mielipiteeseensä ja vapaus ilmaista ajatuksiaan, myös kriittisiä. Suuret oivallukset ja myös poliittiset avaukset ja tavoitteet voivat löytyä joskus railakkaiden ajatusmyllyjen kautta. Vuoropuhelua voidaan harrastaa lehtien palstoilla tai puolueiden, usein avoimissa, tilaisuuksissa.

 

Kemppaista olen odottanut mielipiteineen Vasemmistoliiton piirin eri tapahtumiin joihin hänet on kutsuttu, jotta hänen tässä kirjoituksessa esiin nostamiin ajatuksiin voitaisiin porukalla tarttua ja käydä vuoropuhelua. Yhden tilaisuuden muistan. Siinä ”erehdyin” pohtimaan kansalaispalkkaa ja sain siitä suut silmät täyteen palautetta Kemppaiselta. Näkyy tuo samainen asia vielä Kemppaisen nuhdelistalla olevan.

 

Ihmisten perusturvasta huolehtiminen ja sen parantaminen on mielestäni edelleen yksi työväenliikkeen tehtävistä. Taistelu köyhyyttä vastaan. Vasemmistoliitto ei ole asiassa jäänyt tulee makaamaan, vaan on jalostanut kansalaispalkka ajatusta perusturvan suuntaan yhdistelemällä jo olemassa olevia tukimuotoja ja turvaamalla ihmisille 750 euron perusturvan. Tämänkään tavoitteen kanssa ei varmasti voi lukkiutua tähän.

 

Ydinvoima-asiassa Kemppainen hyvin tietää Rakennusliiton aluepäällikkönä kuinka Olkiluodossa puolalaiset ja muut muualta tuotetut rakennusmiehet rakentavat alipalkattuina ydinvoimalaa. Eivät ne uudet ydinvoimalat tähän muutosta tuo – suomalaiset työmiehet eivät niistäkään projekteista työllisty niin kuin on toive.

 

Ydinvoima on muutoinkin menneen talven juttuja. Todellinen energiapoliittinen katse pitää kääntää uusiutuvan energian suuntaan. Se on kotimaista työllistämistä.  
 

Kemppaisen yhteiskunta-analyysi: ”Vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä on aivan turhaa, koska molemmat tarvitsevat toisiaan.” Poliittinen tavoite: Turvataan työllisyys ”…Suomi-nimisessä valtiossa, globaalin maailmantalouden puristuksessa”.

 

Pääomalla ei ole kotimaata – globaali kapitalismi on voimissaan ja vaatii vastavoimakseen ehjän työväenliikkeen ja erityisesti työväestön etuja puolustavan kansainvälisen ay-liikkeen, jotta työehdot ja työntekijöiden edut olisivat kaikkialla yhtäläiset.

 

Harmaata taloutta on sitä vähemmän mitä varmemmin voidaan taata, että maassa maksetaan työstä maan tavalla. Vasemmistoliitto on puolueena ja puheenjohtajansa suulla puuttunut useasti tähän ongelmaan – valvonnan puutteet ja viranomaisten yhteistyön rajoitteet ovat esteenä. Harmaa talous on harmaiden yritysten keino astua markkinoille ja vääristää kilpailua. 

 

Niin kauan kun on olemassa pääomia omistavia tahoja jotka uusintavat rikkauksiaan työvoimalla tavaraa jalostamalla jakaantuu väki kahtia – hetkittäiset edut saattavat yhtyä, mutta perusristiriita on ja säilyy.

 

Harri Moisio

Vasemmistoliiton

Puoluevaltuuston puheenjohtaja