Valtuustoaloite 15.6.2009
 
 
Henkilöstökulut ovat yksi merkittävimmistä kaupungin menoeristä. Edelleen jatkuva talouden taantuma ylläpitää tarvetta rajoittaa henkilöstöresurssien kasvua. Vuoden 2008 henkilöstöraportin mukaan Vaasassa on kaikkiaan 6208 työntekijää. Itsenäisessä ja johtavassa asemassa olevia on noin 379, eli 7,9 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä on vertailukaupunkeihin nähden suurempi. Työn ja tehtävien organisointi on kuitenkin varsin erilainen ja siksi suora määrän vertailu ei kerro koko totuutta.
 
Henkilöstön sijoittuminen erilaisiin tehtäviin tuleekin selvittää, jotta oikeaa henkilöstömitoitusta voitaisiin toteuttaa. Taloudellinen taantuma on hidastanut kaupungin virkapaketin toteutusta, lisäksi varsin passiivinen rekrytointi ja hidas määräaikaisten työntekijöiden vakinaistaminen on vaikeuttanut erityisesti hoito- ja hoivatyöntekijöiden mitoitusten mukaisten vakanssien täyttöä.
 
Usein kysytään onko esimiesten ja asiantuntijoiden kaarti liian suuri jolloin he saattavat olla jopa toinen toisensa tiellä ja hidastamassa moniportaisella päätöksentekojärjestelmällä asioiden joustavaa etenemistä. Monesti pienten työyhteisöjen esimiesten asema on varsin muodollinen ja valta oman työyhteisön kehittämiseen on rajoitettu – uudistusten toteuttaminen saattaa olla jopa kahden kolmen esimiehen takana. Vastuu yksikön toiminnasta ja taloudesta säilyy yksikön vetäjällä/työnjohtajalla, joskin seuraavalla tasolla olevat esimiehet resurssit niihin antavat.
Tulee selvittää millä tavalla esimiehet, asiantuntijat, projektivastaavat jakaantuvat kaupungin organisaatiossa ja kuinka moniportainen esimiesjärjestelmä kaupungissa on?
 
Poikkihallinnollista yhteistyötä on mahdollisesti lisättävissä ainakin joissakin asiantuntijatehtävissä ja tukitoimissa, liian usein esimiehet joutuvat sihteerin tehtäviin joihin heillä ei välttämättä ole lainkaan koulutusta. Yhtä lailla esimiestehtäviin voi joutua vain ammatillisen osaamisen kautta, siksi erityisesti lähiesimiesten esimieskoulutus on tärkeää.
 
Lopuksi tulee selvittää millä tavalla luonnollinen poistuma, eläköityminen, voitaisiin hyödyntää siten, että hallinnon rakenteita keventämällä ja yhteispalvelujen parantamisen avulla tarvittava henkilöstön lisäys kohdennetaan erityisesti hoito- ja hoiva-alueella toimivaan henkilöstöön.
 
 
Harri Moisio